Kangerlussuaq

Kangerlussuaq on kylä länsi-Grönlannissa. Se sijaitsee syvällä samannimisen 160 kilometriä pitkän vuonon pohjukassa, jossa tuulien vaikutus on pienempi.

IlmastoMuokkaa

Søndre Strømfjordin vuonon sisempi osa tunnetaan kasvimaantieteessä arktisena aroalueena[1], jossa on kesällä lämmintä ja varsinkin talvella sataa harvinaisen vähän. Yleensä tuulee koillisesta jäätiköltä, ja jäätikköiset vuoret, kuten Sukkertoppen, estävät monesti kosteiden, satavien ilmavirtausten tulon vuonon pohjukkaan[2]. Vuonon pohjukassa on kesällä lämpimämpää, talvella kylmempää ja kuivempaa kuin rannikolla, esimerkiksi Maniitsoqissa tai Sisimiutissa. Tammikuun keskilämpötila on −19 °C, heinäkuun 11 °C ja vuoden sademäärä 129 mm[3]. Vuoden keskilämpötila on −5,9 °C[3]. Maa jäätyy 255 päivänä[2]. Lumen syvyys tammikuussa on keskimäärin 11 cm[4] niukkasateisen talven takia. Maaliskuussakin lunta on vain 13 cm[2]. Vaikka lunta on vähän, sitä saattaa olla kesälläkin. Sumu on melko harvinaista, toisin kuin rannikolla. Yleensä tuuli on n. 3,6 m/s luokkaa, mutta joskus vuoden kuluessa on puuskaisia myrskyjä[2].

Kangerlussuaqin kuiva alue kattaa Kangerlussuawin ja kaikki sen pohjoispuolella olevat pitkät vuonot, muttei enää Christianehåbin eteläpuolista rannikkoa. Heinäkuussa 10–15, kun rannikolla 5–10. Tammikuussa 15–20, kun rannikolla 15–10. Sademäärä on 100–200 mm, aivan pohjoisessa rannikolla 200–300 mm, mutta muualla rannikolla 300–400 mm. [5].

Alueen kasvillisuusMuokkaa

 
Tacanselvennä Kangerlussuaqin lähellä.

Suurin osa Kangerlussuaqin vuonon kasvistosta on melko tyypillistä variksenmarjan, vaivaiskoivun, vaivaispajun yms. luonnehtimaa pensastundraa[2]. Kangerlussuaqin kasvillisuutta on tutkittu paljon mm. siksi, että alue on harvinaisen vähäsateinen ja lämmin. Grönlannin vähäsateisten alueiden kasvillisuus koostuu vaivaiskoivuista ja varvuista,[6]mikä on toisten mielestä keskiarktista, toisten ala-arktista. Kesälämpötila viittaa jälkimmäiseen. Länsi-Grönlannin sisämaassa Godthåbvuonon ja Kangerlussuaqin kärjessä on subarktista, koska heinäkuussa lämpötila on n. 10 °C [7]. Kangerlussuaqin vuonossa luultavasti kuiva ilmasto estää puutiheikköjen synnyn[8]. Lumen syvyyden perusteella tundrakasvillisuus jaetaan vaivaiskoivua, vaivaispajua ja tunturisaraketta kasvaviin alueisiin[9].

Lössipitoinen maaperä luo monin paikoin neutraalin maan[10], jossa pH on 6-8[2]. Tämä luo hyvät edellytykset myskihärän ja peuran syömien heinien, ruohojen ja sarojen kasvulle. Etelään päin viettävillä ohutlössisillä kasvaa tunturisaraketta (Kobresia myosuroides) ja saraa (Carex supina). Tämän lisäksi alueella kasvaa myös erilaisia ruohoja, kuten Calamagrostis purpurascensia, pahtanurmikkaa (Poa glauca) ja muita[2]. Arktisena erikoisuutena alueella ovat myös suolajärvet, joiden ympärillä kasvaa suolasorsimoita[11].

Kangerlussuaqin sisämaa-alueen etelärinteillä kasvaa subarktista kasvillisuutta[7]. Alueen kasvillisuus muistuttaa Yukonin ja Kalliovuorten vuoristokasvillisuutta.[12]

Arktiksessa harvinaisia suolajärviä[7] on Kangerlussuaqin vuonon sisimpien haarojen kärkien lähellä. Suolajärvien lähellä vallitsee suolainen, alkalinen maaperä, jossa kasvaa mm. suolaorsimoa (Puccinellia deschamspides)[13], Plantago maritimaa, Gentiana dentosaa, ja erilaisia Braya-lajeja.[14]

Kangerlussuaqin ja Scoresbyn vuonossa pensaiden keskellä kasvaa aromaista kasvillisuutta, Calamagrostis purpurascensia, Draba aureaa yms.[15] Kuiville ja melko kuiville maanosaalueille ovat tyypillisiä aromainen Kobresia myosoroides, Calamagrostis purpurascens, Carex supina ssp scaniocarpa, Artemisia borealis, ja Arabis holboellii.[16] Carex supina on yleinen lössimaiden etelärinteillä.[16]

Alueen eläimistöMuokkaa

 
Myskihärästä varoittava liikennemerkki Kangerlussuaqin lähellä.

Kangerlussuaqin seudun laitumilla elää noin 3 500 myskihärkää[17] ja peuroja. Mm. eskimot metsästivät myskihärän sukupuuttoon, ja nykyiset myskihärät on siirretty alueelle Luoteis-Grönlannista.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Knud Hertling: Greenland – Past And Present. Edvard Henriksen, 1972.
  • Valoa ja kaamosta, Claes Bernes. Pohjoismaiden ministerineuvosto, Kööpenhamina 1996, s. 62. ISBN 92-9120-900-7, ISSN 0903-7004.

ViitteetMuokkaa

  1. Hertling 1970
  2. a b c d e f g Present Conditions in Greenland and the Kangerlussuaq Area (Arkistoitu – Internet Archive) Anne Birgitte Nielsen, Posiva 2010
  3. a b Climate of Kangerlussuaq, Qeqqata, Søndre Strømfjord, Greenland Average Weather
  4. Average Weather For Kangerlussuaq (Søndre Strømfjord), Greenland
  5. Bernes 1996, lämpötilat s 18, sade s 20
  6. Bernes 1996, 28?
  7. a b c Hertling 1972, s. 81
  8. Hertling 1972, ?
  9. Soil Ecological Processesin Vegetation Patches of Well Drained Permafrost Affected Sites (Kangerlussuaq - West Greenland) Ulrich Ozols and Gabriele Bro, Polarforschung 73 (1),5-14, 2003 (erschienen 2005)
  10. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Hertling 1972, ?
  12. Hertling 1972, s. 82
  13. Hertling 1972, s. 90, s. 95
  14. Hertling 1972, s. 90
  15. Hertling 1972, s. 93
  16. a b Hertling 1972, s. 95
  17. Bernes 1996, s. 63.