Kamarina
Kamarina (m.kreik. Καμάρινα tai Καμαρῖνα, lat. Camarina) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee noin 20 kilometriä lounaaseen nykyisestä Ragusasta.[4]
| Kamarina | |
|---|---|
| Καμάρινα | |
 Kamarinan arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Kamarina |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Scoglitti, Vittoria, Ragusa, Sisilia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 598–553 eaa., 492–484 eaa., 461– eaa. |
| Huippukausi | n. 461–405 eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Sikelia |
| Aiheesta muualla | |
Kamarina oli kreikkalainen siirtokunta. Se tuhottiin ja uudelleenrakennettiin historiansa aikana usein. Kaupungin kukoistuskautta oli klassinen kausi 400-luvulla eaa. Se ei kuitenkaan koskaan noussut saaren kaikkein merkittävimpien kaupunkien joukkoon.[2][3]
Maantiede
muokkaa
Kamarina sijaitsi Sisilian etelärannikolla pienen Hypparis-joen (nyk. Fiume di Camarana tai Ippari) suussa, noin 32 kilometriä länteen Gelasta ja noin 64 kilometriä länteen saaren kaakkoisimmasta kärjestä Pakhynoksen niemestä. Toisella puolella kaupunkia virtasi pienempi Oanis-joki (nyk. Fiume Frascolari eli Rifriscolaro). Hypparis-joki sai alkunsa lähteestä ja tarjosi kaupungille veden kanavien ja akveduktien välityksellä. Heti kaupungin pohjoispuolella Hypparis-joessa sijaitsi soinen Kamarina-järvi.[3]
Kamarinan kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Kamarinaia (Καμαριναία) tai ”Kamarinalaisten maa” (ἡ γῆ ἡ Καμαριναίων, hē gē hē Kamarinaiōn). Alueen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä. Kaupunki sijaitsi alun perin Syrakusan vaikutuspiirin länsilaidalla lähellä Gelan alueen rajaa, ja siksi seutu oli Syrakusan ja Gelan välistä ”puskurivyöhykettä” ja usein Gelan vaikutuspiirissä. Alueella oli muita pienempiä asutuksia, kuten satama noin 15 kilometriä kaupunkikeskuksesta kaakkoon. Kamarinan ja Syrakusan alueiden rajajokena toimi oletettavasti Hyrminios (nyk. Irminio), ja Kamarinan ja Gelan rajajokena Akhates (Dirillo). Pohjoisen suunnassa sijaitsivat Hybla-vuoret, jotka erottivat Kamarinan alueen Kasmenain, Akrain ja Leontinoin alueista.[1][2]
Historia
muokkaaArkaainen kausi
muokkaaKamarina oli Syrakusan perustama doorilainen siirtokunta. Thukydideen mukaan se perustettiin 135 vuotta emäkaupungin perustamisen jälkeen, toisin sanoen noin vuonna 598 eaa. Kamarinalaiset solmivat rauhan paikallisen ei-kreikkalaisen sikulien heimon kanssa, ja sen alueella oli useita sikulien asutuksia. Arkeologisten löytöjen perusteella kamarinalaiset vaikuttavat jakaantuneen kolmeen yhteiskuntaluokkaan tai heimoon. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Kamarinaīos (Καμαριναῖος), myöhemmin latinaksi Camarinensis.[2][3][5]
Kamarina vaikuttaa nousseen nopeasti kukoistavaksi kaupungiksi. Vain 45 vuotta perustamisensa jälkeen kamarinalaiset yrittivät luopua emäkaupungistaan, mutta epäonnistuivat tässä. Rangaistukseksi kapinasta syrakusalaiset tuhosivat kaupungin vuonna 553 eaa.[2][3][5] Kamarinan paikka vaikuttaa olleen autiona vuoteen 492 eaa. saakka. Tuolloin Gelan tyranni Hippokrates sai kaupungin alueet haltuunsa Syrakusan kanssa tekemällään sopimuksella, ja asutti paikan uudelleen ottaen itselleen kaupungin perustajan (oikistēs) arvonimen. Tämä uusi siirtokunta jäi kuitenkin lyhytikäiseksi, sillä Hippokrateen seuraaja Gelon siirrätti kaikki kaupungin asukkaat Syrakusaan sen jälkeen kun oli saanut viimeksi mainitun valtaansa vuonna 484 eaa. Kamarina tuhottiin uudelleen.[2][3][6]
Kerrotaan, että kamarinalaiset olisivat jossakin vaiheessa historiaansa halunneet kuivata soisen Kamarina-järven, joka teki kaupungista epäterveellisen, mutta Delfoin oraakkeli kehotti luopumaan hankkeesta. Kamarinalaisten sanotaan silti suorittaneen kuivatuksen, kuitenkin sillä seurauksella, että kaupunki tuli hankalammin puolustettavaksi kyseiseltä sivulta. Kamarinan kerrotaan jopa tulleen vallatuksi sen vuoksi. Ei kuitenkaan ole tietoa, pitääkö kertomus paikkansa ja mihin aikaan ja sotatapahtumaan se liittyisi. Joka tapauksessa oraakkelin vastauksesta ”Μὴ κίνει Καμάριναν, ἀκίνητος γὰρ ἀμείνων” (Mē kinei Kamarinan: akinētos gar ameinōn, ”Älä siirrä Kamarinaa, paikallaan näes parempi”) tuli kreikkalaisten parissa suorastaan sanonta, joka tarkoitti jotakuinkin samaa kuin ”älä etsi onnettomuuksia”.[3][7][8]
Klassinen kausi
muokkaaTyranni Thrasybuloksen tultua karkotetuksi Syrakusasta ja useiden kaupunkien maanpakolaisten palattua omiin kaupunkeihinsa, gelalaiset perustivat Kamarinaan jälleen uuden siirtokunnan, ja jakoivat sen maat uusille asukkaille. Tämä tapahtui noin vuonna 461 eaa. Tämän kolmannen Kamarinan aikaan sijoittuu muun muassa Olympian kisojen voittaja Psaumios, johon Pindaros viittasi. Pindaros ylisti myös sitä nopeutta, millä uusi kaupunki kohosi ja nousi jälleen merkittäväksi. Seuraavat noin viisikymmentä vuotta olivat kaupungille sen suurinta kukoistuskautta.[3][9]
Kamarina löi omaa hopea- ja pronssirahaa 400-luvulta eaa. lähtien.[1] Varhaisimmat rahat tunnetaan vuodelta 461 eaa.[2] Kaupunki pyrki säilyttämään itsenäisyytensä, ja sen politiikka suuntautui yleensä Syrakusaa vastaan, mikä erotti sen Sisilian muista doorilaisista kaupungeista. Syrakusan ja Leontinoin sodassa vuonna 427 eaa. Kamarina oli saaren ainoa doorilaiskaupunki, joka valitsi khalkislaisen Leontinoin puolen. Kaupungissa oli kuitenkin myös syrakusalaismielinen puolue, ja ilmeisesti sen ansiosta kaupunki solmi aselevon naapuriensa kanssa Gelassa vuonna 424 eaa., mikä johti yleiseen rauhaan. Rauhansopimuksessa Kamarina sai itselleen Morgantinan alueet. Tämä tuntuu erikoiselta, sillä kyseinen kaupunki sijaitsi suhteellisen kaukana saaren sisäosissa.[2][3][10]
Muutamia vuosia myöhemmin kamarinalaiset olivat jälleen valmiita auttamaan Ateenaa tukeakseen Leontinoita. Ateenan Sisilian sotaretken alettua vuonna 415 eaa. kamarinalaiset kuitenkin jättäytyivät puolueettomiksi. Vasta kun onni sodassa kääntyi Syrakusan puolelle, kamarinalaiset lähettivät pienen sotajoukon sen avuksi.[3][11]
Karthagon hyökkäys muutama vuosi myöhemmin aiheutti Kamarinalle vakavan iskun. Himilkonin johtamat karthagolaiset tuhosivat kaupungin alueita keväällä 405 eaa., mutta eivät hyökänneet itse kaupunkiin. Sen jälkeen kun Dionysios epäonnistui Gelan pelastamisessa, myös Kamarina jäi oman onnensa nojaan. Kamarinalaiset joutuivat noudattamaan gelalaisten esimerkkiä ja hylkäämään kaupunkinsa. He vetäytyivät Syrakusaan ja sieltä edelleen Leontinoihin. Dionysioksen solmittua karthagolaisten kanssa rauhan vuonna 396 eaa., Kamarinan, samoin kuin Gelan ja Akragaan, asukkaat saattoivat palata koteihinsa sillä ehdolla, että jatkavat Karthagon alamaisina eivätkä rakenna kaupunkinsa linnoitteita uudestaan.[2][3][12]
Muutaman vuoden päästä Kamarina tuki Dionysiosta tämän sodassa Karthagoa vastaan. Antiikin lähteet mainitsevat kaupungin tuohon aikaan vain harvoin, mutta sen oletetaan olleen Syrakusan alaisuudessa. Dionysioksen kuoltua kamarinalaiset liittyivät Dionin puolelle Dionysios nuorempaa vastaan, ja tukivat tätä lisäjoukoilla hänen marssiessaan Syrakusaan.[3][13]
Hellenistinen ja roomalainen kausi
muokkaa
Sen jälkeen kun Timoleon oli palauttanut vapauden itäisen Sisilian kaupungeille vuonna 339 eaa., Kamarina rakennettiin uudelleen. Kaupunki hankki myös uusia asukkaita, ja vaikuttaa saavuttaneen ainakin osan vauraudestaan takaisin. Kaupunki kärsi kuitenkin jälleen Agathokleen ja Karthagon välisistä sodista. Lopulta sen tuhosivat mamertiinit vuonna 275 eaa.[2][3][14]
Ensimmäisessä puunilaissodassa 264–241 eaa. Kamarina liittyi jo varhain Rooman puolelle. Vuonna 258 eaa. kaupunki petettiin karthagolaiselle Hamilkarille. Konsulit Aulus Atilius ja Gaius Sulpicius saivat pian vallattua sen takaisin, jonka jälkeen he myivät kostoksi suuren osan asukkaista orjiksi. Muutama vuosi myöhemmin, vuonna 255 eaa., Kamarinan edustalla tapahtui suurin sodassa Roomaa kohdannut onnettomuus, jossa suuri osa sen laivastosta tuhoutui myrskyssä. Vain 80 laivaa 364:stä onnistui pelastumaan, ja koko rannikon Kamarinasta Pakhynoksen niemelle kerrotaan olleen täynnä laivanhylkyjä.[2][3][15]
Kamarinaa ei juurikaan mainita antiikin lähteissä enää tämän jälkeen. Rooman vallan aikana paikka vaikuttaa taantuneen suhteellisen merkityksettömäksi, mutta säilyneen asuttuna ainakin ensimmäiselle vuosisadalle eaa. Cicero ei mainitse sitä Sisiliaa käsitellessään, ja Strabon sanoo siitä olleen jäljellä vain joitakin jäänteitä. Pliniuksen ja Ptolemaioksen perusteella se olisi kuitenkin säilynyt olemassa ainakin jossakin muodossa vielä 100-luvulle jaa. saakka.[2][3][16]
Myöhempi historia ja kaivaukset
muokkaaAntiikin ajan jälkeen kaupungin paikka jäi asumattomaksi, eikä siihen rakennettu keskiajalla mitään uutta asutusta. Paikan nimi kuitenkin säilyi muun muassa paikalla olleessa vartiotornissa, joka tunnettiin nimellä Torre di Camarana vielä 1800-luvulla.[3]
Kaupungin paikka oli selvästi tunnistettavissa vielä 1700-luvulla, ja paikalla oli näkyvissä paljon raunioita, jotka sittemmin peittyivät hiekkaan.[3] Kamarinan arkeologiset kaivaukset alkoivat sen hautausmailta 1800-luvulla. Varsinaista kaupunkia alettiin kaivaa vasta 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla.[2]
Rakennukset ja löydökset
muokkaaAsemakaava ja kaupunginmuurit
Kamarinassa on ollut suunniteltu asemakaava ja se on ollut ympäröity muurein. Asemakaava oli Hippodamoksen periaatteiden mukainen ruutuasemakaava, jonka korttelit olivat noin 35 x 35 metrin kokoisia. Itä-länsisuuntaisia noin 10,7 metriä leveitä pääkatuja oli todennäköisesti kolme. Niiden kanssa ristesivät noin viiden metrin levyiset pohjois-eteläsuuntaiset poikkikadut. Kaupungin agoran ja sataman paikat on tunnistettu. Asuinkortteleista on kaivettu useita asuintaloja. Niistä on nimetty ”Kauppiaan talo” sekä ”Piirtokirjoituksen talo”, josta on löydetty lyijylevylle kirjoitettu kyseisen talon kauppa-asiakirja.[1][2]
Kaupunginmuurien pituus oli noin seitsemän kilometriä. Ne ympäröivät noin 150–200 hehtaarin kokoisen alueen, joka oli rakennettu lähes täyteen rakennuksia. Muurien vanhimmat osat olivat peräisin arkaaiselta kaudelta 500-luvulta eaa. Muureista on säilynyt laajoja osia erityisesti niiden eteläsivulla lähellä Oanis-jokea.[1][2]
Temppelit ja pyhäköt
Kukkulalla antiikin aikaisen kaupungin keskustassa sijaitsi Athenelle omistettu temppeli. Tämän epiteettejä kaupungissa olivat Poliaokhos, Polias, Promakhos ja Ergane. Pyhäkkö oli olemassa jo arkaaisella kaudella, mutta nykymuodossaan temppeli rakennettiin 400-luvulla eaa. Temppelistä on säilynyt suuri osa sen naoksesta eli cellasta, ja sen rauniot ovat nykyisin osa paikalla olevaa kirkkoa. Kaupungissa oli kultit myös ainakin Herakleelle ja Apollon Patrookselle. Piirtokirjoitusten perusteella kaupungissa tiedetään olleen myös Demeterille ja Persefonelle omistettu pyhäkkö tai pyhäköt.[1][2]
Hautausmaat
Kaupungin hautausmaat sijaitsivat sen pohjois- (nykyinen Scoglitti), itä- (Rifriscolaro, Dieci Saline ja Piombo) ja länsipuolilla (Passo Marinaro, Cozzo Campisi ja Randello). Arkaaisen kauden hautoja on löydetty pohjois- ja itäpuolilta, jossa kaikkein vanhimmat löydöt siirtokunnan alkuvaiheilta ovat Rifriscolarosta. Klassisen kauden hautoja on löydetty kaikilta kolmelta alueelta ja hellenistisen kauden hautoja eteläpuolelta. Yhteensä hautoja on löydetty yli 2 500.[2]
Esinelöydöt
Kamarinasta tehtyjä esinelöytöjä on arkeologisen alueen yhteydessä toimivassa Kamarinan arkeologisessa museossa (Museo Archeologico Nazionale di Camarina) sekä Syrakusan arkeologisessa museossa (Museo Archeologico Regionale Paolo Orsi) ja Ragusan arkeologisessa museossa (Museo Archeologico Ibleo).[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”28 Kamarina”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KAMARINA Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Smith, William: ”Camarina”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kamarina Pleiades. Viitattu 22.10.2018.
- ↑ a b Thukydides: Peloponnesolaissota 6.5; Scholia, Pindaros: Olympia 5.16; Eusebebios Kesarealainen: Khronikka ad Ol. XLV; Pseudo-Skymnos: Periodos 294–296.
- ↑ Herodotos: Historiateos 7.154, 7.156; Thukydides: Peloponnesolaissota 6.5.
- ↑ Kreikkalainen antologia 9.685; Vergilius: Aeneis 3.700; Suda Μὴ κίνει K.; Silius Italicus: Punica 14.198
- ↑ Fontenrose, Joseph Eddy: The Delphic Oracle, Its Responses and Operations, with a Catalogue of Responses, s. 85. University of California Press, 1978. ISBN 0520033604 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 6.5; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 11.76; Pindaros: Olympia 5.19.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 3.86, 4.25, 4.65.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 6.75, 6.88; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.4, 13.12.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 13.108, 13.111, 13.113–114; Ksenofon: Hellenika 2.3.5.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.47, 16.9.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 16.82–83, 19.110, 20.32, 23.1.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 23.9, 23.18; Polybios: Historiai 1.24, 1.37.
- ↑ Strabon: Geografia 6; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.8; Klaudios Ptolelaios: Geografia 3.4.15.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kamarina Wikimedia Commonsissa
