Akrai
Akrai (m.kreik. Ἄκραι, myös Akra, Ἄκρα, Akraiai, Ἄκραιαι tai Akraioi, Ἀκραιοὶ, lat. Acrae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee heti nykyisen Palazzolo Acreiden kaupungin luoteispuolella.[4]
| Akrai | |
|---|---|
| Ἄκραι | |
.JPG) Akrain arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Akrai |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Palazzolo Acreide, Syrakusa, Sisilia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 664/663 eaa.–827 jaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Sikelia |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede muokkaa
Akrai sijaitsi Sisilian kaakkoisissa sisäosissa noin 24 roomalaista mailia eli noin 36 kilometriä länteen Syrakusasta. Se oli rakennettu melko tasalakisen kukkulan huipulle Anapos (nyk. Anapo) ja Heloros (nyk. Tellaro) -jokien välisellä alueella. Kaupunki käsitti kukkulan keskiosan ollen alaltaan noin 35 hehtaaria. Kukkula oli suhteellisen jyrkkärinteinen ja muodosti luonnonlinnoituksen. Se on tunnettu vielä nykyaikanakin nimellä Acremonte. Kaupunki suojasi linnoituksena Syrakusaan lännestä johtanutta keskeistä reittiä.[1][2][3] Akrain alueen kokoa ei tunneta, mutta alueella oli kaupunkikeskuksen lisäksi erillisiä kyliä ja maatiloja.[1] Akrain länsipuolella sijaitsivat Kasmenain ja Akrillain kaupungit.
Historia muokkaa
Akrain kukkulalla on ollut asutusta jo paleoliittisella kaudella. Myöhäisellä pronssikaudella ennen kreikkalaisten tuloa seutua asutti saaren alkuperäisasukkaisiin kuulunut sikulien heimo. Akrain kaupunki perustettiin Syrakusan siirtokuntana, Thukydideen mukaan 70 vuotta emäkaupungin jälkeen eli noin vuonna 664/663 eaa. Näin se oli yksi Syrakusan kolmesta ensimmäisestä siirtokunnasta Kasmenain (644 eaa.) ja Kamarinan (598 eaa.) ohella.[2][3][5]
Vaikka Akrai on luetteloitu polikseksi eli itsenäiseksi kaupunkivaltioksi, sen todellinen asema tunnetaan kuitenkin huonosti. Se saattoi olla lähinnä Syrakusan sotilassiirtokunta.[1] Kaupungin oletetaan säilyneen aina Syrakusan alaisuudessa, eikä se koskaan noussut erityisen merkittäväksi. Sillä oli kuitenkin emäkaupungilleen suuri strateginen merkitys.[2][3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Akraios (Ἀκραῖος).[1]
Dion käytti Akraita asemapaikkana sotaretkellään Syrakusan Dionysios nuorempaa vastaan.[6] Hieron II sai kaupungin roomalaisten kanssa tekemässään rauhassa vuonna 263 eaa. Leontinoin, Megara Hyblaian, Heloronin, Neetonin ja Tauromenionin ohella.[7] Toisen puunilaissodan aikaan vuonna 214 eaa. Akrai tarjosi turvapaikan Hippokrateelle, jonka Marcellus oli voittanut Akrillaissa. Plinius mainitsee kaupungin olleen roomalaisella kaudella civitates stipendiariae eli yksi kaupungeista, jonka tuli maksaa Roomalle kiinteää veroa, koska sen maita pidettiin Rooman kansalle kuuluvina.[2][3][8]
Tämän jälkeen kaupunki ei juurikaan esiinny historiassa. Arkeologisten löytöjen perusteella se vaikuttaa kuitenkin säilyneen olemassa Rooman keisarikauden lopulle saakka. 300- ja 400-luvuilla jaa. paikalla oli varhaiskristillinen yhteisö. Kaupungin oletetaan tuhoutuneen lopullisesti saraseenien vallattua Sisilian vuonna 827.[2][3]
Akrain paikan löysi jo Tommaso Fazello 1500-luvulla. Laajempia arkeologisia tutkimuksia paikalla on suoritettu 1800-luvulta lähtien.[3]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Akrain kukkulan korkein kohta muodosti eräänlaisen ”akropoliin” eli yläkaupungin. Akrain pääkatu halkaisi kaupungin kukkulan suunnilleen keskeltä itä-länsisuunnassa. Sitä on kaivettu noin 200 metrin matkalta. Myös poikkikaduista on kaivettu joitakin osuuksia sekä pääkadun pohjois- että eteläpuolelta.[1][2]
Kaupunki on ollut ympäröity muurein, jotka on ajoitettu 300-luvulle eaa. Niistä on säilynyt osia erityisesti luoteis-, etelä- ja itäsivuilla. Myös kahden portin, itään johtavan Syrakusan portin ja länteen johtavan Selinuksen portin, paikat on tunnistettu. Ne sijaitsevat pääkadun päissä.[1][2]
Temppelit
Kaupungin akropoliilla sijaitsi oletettavasti Afroditelle omistettu temppeli, joka oli rakennettu 500-luvulla eaa. Paikka on ollut pyhäkkökäytössä kuitenkin jo 600-luvulla eaa. Kaupungin muut temppelit oli omistettu Artemiille ja Korelle. Kaupungissa oli ilmeisesti myös Zeus Akrioksen, Heran sekä nymfien kultit.[1][2]
Kreikkalainen teatteri
Kaupungissa oli kreikkalainen teatteri, joka on ajoitettu hellenistiselle kaudelle 200-luvulle eaa. Sen pohjoiseen päin avautuneen katsomon halkaisija oli noin 37,5 metriä. Kahdeksan porraskäytävää jakoi katsomon yhdeksään sektoriin. Teatteriin tehtiin muutoksia roomalaisella kaudella.[2][9]
Buleuterion
Teatterin länsipuolelta on löydetty buleuterion eli neuvoston kokouspaikka, joka on avautunut länteen agoralle päin. Se on ajoitettu 100-luvulle eaa.[1][2] Rakennusta arveltiin vielä 1800-luvulla odeioniksi.[3]
Muut rakennukset ja rakennelmat
Teatterin lähellä sijaitsi myös kaksi latomiaa eli kivilouhosta. Kristillisenä aikana louhoksia käytettiin asumuksina ja hautoina. Latomioiden yhteydessä sijaitsi myös nykyisin nimellä Templi Ferali tunnettu alue, jossa on ollut jonkinlainen heeroskultti tai kuolleiden kultti. Alueella on kallioon kaiverrettuja syvennyksiä, joissa on ollut veistoksia. Osasta on säilynyt jäänteitä.[2]
Kauempana, vajaan kilometrin kaupungista itäkaakkoon sijaitsevat myös niin kutsutut Santoni, jotka olivat Kybelen eli Suuren äidin kulttiin liittyneitä veistoksia. Ne on ajoitettu 200-luvulle eaa.[2]
Hautausmaat
Kaupungin läheltä on löydetty sikulien hautausmaita myöhäiseltä pronssikaudelta sekä antiikin ajan hautoja arkaaiselta roomalaiselle kaudelle.[2] Osa haudoista on kaiverrettu kallioon.[3] Hautausmaat sijoittuvat pääasiassa kaupungin etelä- ja länsipuolille.[1]
Esinelöydöt
Kaupungista ja sen hautausmailta tehtyjä esinelöytöjä on erityisesti Syrakusan arkeologisessa museossa (Museo Archeologico Regionale Paolo Orsi).[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”10 Akrai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”AKRAI (Acre) Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Smith, William: ”Acrae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Akrai Pleiades. Viitattu 5.11.2018.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 5.5.3.
- ↑ Plutarkhos: Dion 27.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 23.4.1.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.8; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.4.14.
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akrai Wikimedia Commonsissa
