Kala ruokana

kalan syöminen

Kala on perinteistä ja yleistä ruokaa eri puolilla maailmaa, joka kuuluu esimerkiksi Välimeren ruokavalioon[1].

Paistettuja ahvenia.

Kala kypsyy lihaa nopeammin, koska sen lihaksissa on vähemmän sidekudosta. Kalaa voi valmistaa esimerkiksi paistamalla, keittämällä, suolaamalla eli graavaamalla tai savustamalla.[2]

Pescovegetarismi tarkoittaa ruokavaliota, jossa kala ja äyriäiset ovat ainoa sallittu eläinkunnasta peräisin oleva proteiininlähde[3].

RavintosisältöMuokkaa

Luontaisesti jodia sisältävä kala oli suomalaisen ravinnon tärkein jodinlähde ennen kuin jodia alettiin lisätä ruokasuolaan, rehuihin ja lannoitteisiin[4][5]. Rasvaisessa kalassa on myös paljon D-vitamiinia[6].

Kalassa on suhteellisen paljon proteiinia, sadassa grammassa 10–25 grammaa. Vähärasvaisessa kalassa on eniten proteiinia painoon nähden.[7] Kala sisältää myös runsaasti alaniiniä josta keho syntetisoi karnosiinia[8].

Kalan rasvahappokoostumuksessa on yleensä eniten kertatyydyttymättömiä rasvahappoja ja seuraavaksi eniten monityydyttymättömiä rasvahappoja[9]. Suurin osa kalan monityydyttymättömistä rasvahapoista kuuluu pitkäketjuisiin omega-3-rasvahappoihin (EPA ja DHA). Tyydyttyneitä rasvahappoja on vähemmän kuin lihassa.[6]

RuokakalatMuokkaa

 
Kalanviljely yleistyy maailmalla. Vihreällä viljellyn kalan, sinisellä villin kalan osuudet ruokakalasta.

Ruokakalana käytetään niin merikaloja kuin makean vedenkin kaloja. Villikalaa saadaan kalastamalla luonnonvesistä, ja viljeltyä kalaa saadaan kalanviljelylaitoksista. Kalan säilyvyyttä pidennetään esimerkiksi pakastamalla se tai säilömällä se säilykkeenä.[6]

Suomalaisten eniten suosima ruokakala vuonna 2017 oli lohi, joka vastaa noin 60 prosentista K-ruokakauppojen tuoreen kalan myynnistä. Seuraavaksi myydyimpiä ovat silakka, kuha, siika ja muikku.[10]

KulutusMuokkaa

Maailman suurin kalan kuluttaja on Kiina, jossa vuoden 2018 tilastojen mukaan syödään 2,04 miljoonaa tonnia kalaa vuodessa. Seuraavaksi suurimpia kalankuluttajia olivat muut Itä- ja Etelä-Aasian väkirikkaat maat, kuten Myanmar (1,50 Mt), Vietnam (1,15 Mt), Japani (0,73 Mt) ja Intia (0,49 Mt).[11]

Asukasta kohti eniten kalaa vuoden 2013 tilastojen mukaan syötiin Malediiveilla, 166 kilogrammaa vuodessa. Seuraavina tilastoissa olivat Islanti, Hongkong, Malesia, Macao, Etelä-Korea, Portugali, Norja ja Japani. Koko maailmassa kalaa syötiin 18,8 kilogrammaa asukasta kohti. Vähiten kalaa syötiin Afganistanissa (0,1 kg).[12]

Keskivertosuomalainen söi kalaa vain 36 grammaa päivässä vuonna 2018. Noin seitsemänkymmentä prosenttia Suomessa kulutetusta kalasta oli peräisin ulkomailta. Kasvatettu lohi oli Suomen suosituin kala yli kolmanneksen osuudellaan. Myös tonnikala, silli ja seiti olivat suosittuja ulkolaisia kaloja. Muikku, hauki, ahven, kuha, silakka ja siika olivat suosituimmat kotimaiset luonnonkalat.[13] Ravintolalounaan nauttijat syövät Suomessa muita enemmän kalaa. Kala ei ole kovin suosittu vaihtoehto itse valmistetulle lounaalle siihen liittyvän työmäärän ja korkean hinnan vuoksi.[14]

TerveysvaikutuksetMuokkaa

Kalan syönti on yhdistetty sekä positiivisiin että negatiivisiin terveysvaikutuksiin.

Terveysviranomaiset ovat kehottaneet väestöä rajoittamaan tonnikalan, silakan ja eräiden muiden runsaasti ympäristömyrkkyjä sisältävien luonnonvaraisten kalojen syöntiä niiden sisältämien ympäristömyrkkyjen vuoksi[15][16].

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan kuitenkin nauttimaan runsaasti etenkin rasvaista luonnonkalaa[17]. Kalalla on ollut perinteisesti tärkeä rooli jodin puutteen ehkäisyssä[4][18] ja rasvaisella kalalla D-vitamiinin puutoksen ehkäisyssä[19]. Rasvaisen kalan käyttösuositus on perustunut myös ajatukseen sen sisältämien monityydyttymättömien omega 3 -rasvahappojen sydän- ja verisuonisairauksia ehkäisevästä vaikutuksesta. Tutkimusten kokonaisnäyttö ei kuitenkaan tue kyseistä teoriaa.[20]

Kalaa koskevat ruokatabutMuokkaa

Joidenkin kansojen keskuudessa kalan syöntiä pidetään ruokatabuna. Pohjois-Afrikan berberit, etenkään tuaregit eivät syö kalaa. Koillis-Afrikassa on laaja alue, jonka asukkaat eivät syö kalaa. Alue ulottuu Egyptin Punaisenmeren rannikolta Eritreaan, Etiopiaan ja Somaliaan. Kuitenkaan alueen amharat tai muut seemiläiset kansat eivät välttele kalaa, vaan kalan syömättömyys näyttää liittyvän kuušilaisten kielten puhujiin. Kuušilaiset pitävä kaloja likaisina vedessä elävinä käärmeinä ja niiden syömistä häpeällisenä. Näiden kansojen keskuudessa on eräitä paarian asemassa olevia ryhmiä, jotka kalastavat. Kalan syömättömyys ulottuu etelässä Tansaniaan, jonka kuušilaiset kansat eivät kuitenkaan syö lainkaan kalaa. Itä-Afrikassa on myös useita niloottisten ja bantukielten puhujia, jotka eivät hyväksy kalan syöntiä. Näitä ovat maasait, turkanat ja sukit, bantuista himat ja tussit. Nandit kutsuvat kaloja liskoiksi; jos kikuju syö kalaa, hänestä tulee rituaalisesti epäpuhdas. Nyoroista karjan paimentajat eivät syö kalaa.

Etelä-Afrikassa on toinen alue, jonka asukkaat eivät syö kalaa. Täällä se tapa esiintyy bantujen keskuudessa, joista kalaa välttävät kokonaan tai osittain ainakin zulut, xosat, swasit, tswanat, ndebelet.[21]

Tasmanian aboriginaalit eivät syöneet kalaa ennen eurooppalaisten tuloa, vaikka söivätkin rapuja, simpukoita ja merinisäkkäitä.[21]

Eräät Amerikan intiaanit, kuten zunit ja hopit, eivät syöneet kalaa, koska pitivät vettä pyhänä. Myös navajot ja apassit välttivät kalaa, ilmeisesti edellisten vaikutuksesta.[21]

LähteetMuokkaa

  1. Davis C, Bryan J, Hodgson J, Murphy K (Nov 2015). "Definition of the Mediterranean Diet; a Literature Review". Nutrients (Review). 7 (11): 9139–53. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4663587/
  2. Immonen, Päivi, Liimatainen, Aura & Palojoki, Päivi: Hyvää pataa: Kotitalouden taitokirja, s. 206. WSOY, 2004. ISBN 9789510281314.
  3. Lotta Pelkonen: Kasvisruokavaliot Duodecim Terveyskirjasto. 20.11.2017. Viitattu 10.10.2019.
  4. a b Suomalaisilla lievä jodin puutos, jodin saantia parannettava terve.fi. 13.8.2014. A-lehdet. Viitattu 17.12.2021.
  5. Saatko tarpeeksi jodia? Avainapteekit.fi
  6. a b c Antti Aro: Kala ruokavaliossa Duodecim Terveyskirjasto. 15.10.2015. Viitattu 10.10.2019.
  7. Paula Hakala: Proteiinin tarve ja parhaat lähteet Käypä hoito. 28.12.2010. Viitattu 10.10.2019.
  8. Foods highest in Alanine based on calorie count http://www.nutritiondata.com/foods-000091000000000000000.html
  9. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 23.10.2021.
  10. Kalat, joita suomalaiset syövät nyt eniten: Yksi ylivoimainen suosikki MTV Uutiset. 1406.2017. Viitattu 10.10.2019.
  11. Countries That Eat the Most Fish WorldAtlas. 12.12.2018. Viitattu 10.10.2019.
  12. Fish Consumption Per Capita Helgi Analytics. Viitattu 10.10.2019.
  13. Kalan kulutus väheni Luonnonvarakeskus. Viitattu 9.7.2021.
  14. Ruoka | Etätyö vei ihmiset pois henkilöstöravintoloiden salaattipöytien äärestä – asiantuntijat huolissaan kasvisten syönnin vähenemisestä kotona Helsingin Sanomat. 22.4.2021. Viitattu 30.4.2021.
  15. Kala Ruokavirasto. Viitattu 4.11.2021.
  16. Is it safe to eat tuna during pregnancy? https://www.babycentre.co.uk/x557950/is-it-safe-to-eat-tuna-during-pregnancy
  17. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2018. Valtion ravitsemusneuvottelukunta.
  18. Saatko tarpeeksi jodia? Avainapteekit.fi
  19. Antti Aro: Kala ruokavaliossa Duodecim Terveyskirjasto. 15.10.2015. Viitattu 10.10.2019.
  20. Theingi Aung, Jim Halsey, Daan Kromhout, Hertzel C. Gerstein, Roberto Marchioli, Luigi Tavazzi: Associations of Omega-3 Fatty Acid Supplement Use With Cardiovascular Disease Risks: Meta-analysis of 10 Trials Involving 77 917 Individuals. JAMA Cardiology, 1.3.2018, nro 3, s. 225–233. doi:10.1001/jamacardio.2017.5205. ISSN 2380-6583. Artikkelin verkkoversio.
  21. a b c Simoons, Frederick J.: Eat Not this Flesh: Food Avoidances from Prehistory to the Present. Univ of Wisconsin Press, 1994. Google Bookss. 253–264.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kala ruokana.