Kaksoset
Kaksoset ovat samasta raskaudesta syntyvä jälkeläispari.
Kaksostyypit muokkaa
Samanmunaiset kaksoset eli identtiset kaksoset eli monotsygoottiset kaksoset syntyvät yhdestä jakautuneesta tsygootista eli hedelmöittyneestä munasolusta ja ovat perimältään ja genotyypiltään täysin samanlaiset eli identtiset.
Identtisiä kaksosia käytetään kaksostutkimuksissa. Toisiinsa kiinnittyneet kaksoset eli niin kutsutut siamilaiset kaksoset ovat aina samanmunaisia.
Erimunaiset kaksoset kehittyvät kahdesta erillisestä, eri siittiöistä hedelmöittyneestä munasolusta ja saattavat siksi olla eri sukupuolta. Erimunaiset kaksoset vastaavat perimältään tavallisia sisaruksia eivätkä muistuta toisiaan normaalia enempää.
Erimunaisilla kaksosilla saattaa joissakin hyvin harvinaisissa tapauksissa olla jopa eri isät, mikäli niiden emo on paritellut kahden eri uroksen kanssa hyvin lyhyellä aikavälillä. Tällöin kaksi eri urosta on kumpikin hedelmöittänyt yhden munasolun. Erimunaisten kaksosten siittäminen on siis voinut tapahtua eri aikoihin, jopa eri päivinä.
Erittäin harvinaiset puoli-identtiset kaksoset saattaisivat syntyä jakautuneesta munasolusta, jotka hedelmöittyvät tahoillaan eri siittiöistä. Yksi tällainen mahdollinen tapaus on todettu vuonna 2006, jolloin toinen kaksosista oli intersukupuolinen, toinen mies.[1]
Ihminen muokkaa
Ihmisellä kaksosraskaus on monikkoraskauksista yleisin. Keskimääräinen mahdollisuus kaksosraskauteen on noin 1:85. Lapsettomuushoidot ovat lisänneet monisikiöisiä raskauksia jonkin verran, sillä monesti alkioita kohtuun istutettaessa laitetaan varmuuden vuoksi useampi alkio, jotta edes yksi kiinnittyisi kohdun seinämään.
Niin sanottu Hellinin sääntö kertoo ihmisellä kaksosraskauden todennäköisyydeksi noin 1/85, kolmosraskauden 1/852 ja nelosraskauden 1/853. Aasialaisperäisillä kaksosia esiintyy valkoihoisia harvemmin, afrikkalaisperäisillä useammin.[2] Äidin iän ja synnytysten määrän lisääntyessä kasvaa myös kaksosraskauden esiintyvyys samoin kuin niihin liittyvät riskit, kuten keskosuus ja sikiökuolemat.[3] Gary Steinmanin mukaan vegaaninaisten, jotka eivät käytä ollenkaan maitotuotteita, todennäköisyys saada kaksoset on vain viidesosa vegetaristien ja sekasyöjien vastaavasta todennäköisyydestä.[4]
Kaksosraskaus katsotaan lääketieteessä patologiseksi tilaksi. Muun muassa äidin verenpaineen nousu raskauden aikana on monisikiöraskauksissa kohonnut.[3] Koska kohtu alkaa raskauden loppuvaiheessa käydä kaksosille ahtaaksi, monet kaksoset syntyvät ennenaikaisesti ja keskosina.[2] Nykykäsityksen mukaan pitkä lepuuttaminen sairaalassa ei ole yleensä eduksi kaksosraskauksissa. Synnytys sektiolla on pääosin aiheellista vain, mikäli A-sikiö ei ole päätarjonnassa tai jos ilmenee muita sitä vaativia komplikaatioita.[3]
Lapsista ensin syntynyt on A-kaksonen ja toinen B-kaksonen.
Eläimet muokkaa
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Hevoset synnyttävät kaksosia hyvin harvoin, noin 1 %:ssa kaikista onnistuneista tiineyksistä. Kaksostiineys rasittaa tammaa voimallisesti, ja suurin osa kaksoistiineyksistä keskeytyy spontaanisti. Joissain tapauksissa vain toinen kaksossikiö abortoituu. Kaksostiineyden onnistuessa syntyvät varsat ovat usein heikkoja, ja molempien jäädessä eloon kahden varsan kasvattaminen on huomattava ponnistus tammalle. Tamma saattaa myös torjua toisen tai molemmat kaksoset. Näistä syistä modernissa hevoskasvatuksessa pyritäänkin aina puristamaan kaksostsygootti pois ennen sen kiinnittymistä kohdun limakalvoon.
Lampaat ovat tyypillisesti yksisikiöisiä, mutta jotkin kannat ja rodut tuottavat säännöllisesi ja ongelmitta kaksosia, kolmosia ja jopa nelosia. Esimerkiksi maatiaista suomenlammasta on risteytetty useisiin pidemmälle jalostettuihin rotuihin juuri monikkokaritsojen lisäämiseksi.
Naudoilla kaksosia syntyy noin 2 %:ssa tiineyksistä. Onnistuneesti syntyvät kaksoset eivät ole erityisen heikkoja, eikä niitä hyljeksitä tuotantoeläiminä. Lypsylehmät ja runsasmaitoiset emolehmät tuottavat helposti tarpeeksi maitoa kahden vasikan tarpeisiin, tosin emo saattaa torjua toisen vasikan. Eri sukupuolta olevien kaksosten tapauksessa lehmävasikalla on yli 90 %:n todennäköisyys olla freemartinismista eli sukupuolielimistöltään poikkeavasti kehittynyt ja lisääntymiskyvytön. Sonniveli kehittyy normaalisti.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Vivienne L. Souter ym.: A case of true hermaphroditism reveals an unusual mechanism of twinning link.springer.com. 13.12.2006. Viitattu 3.1.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Sam Brody: ”Tvillinggraviditet”, Obstetrik och gynekologi, s. 241–250. Fjärde omarbetade upplagan. Stockholm: Almqvist & Wiksell Förlag AB, 1977. ISBN 91-20-04480-1.
- ↑ a b c Monisikiöisyys Duodecim Terveyskirjasto. 24.10.2015. Viitattu 3.1.2016.
- ↑ Gary Steinman: Mechanisms of twinning: VII. Effect of diet and heredity on the human twinning rate. The Journal of Reproductive Medicine, 1.5.2006, nro 5, s. 405–410. PubMed:16779988. ISSN 0024-7758. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomen monikkoperheet ry.
- Turun sanomat 9.3.2002 (Arkistoitu – Internet Archive)