Siamilaiset kaksoset

Siamilaisiksi kaksosiksi kutsutaan kaksosia, jotka jakavat ruumiinosia tai ovat muutoin kiinni toisissaan, esimerkiksi kylkien välisellä kudoksella. Joskus he saattavat jakaa jopa sisäelimiä. Ilmiötä esiintyy ihmisten lisäksi muidenkin eläinten parissa, kuten kuvan vasikoiden tapauksessa.

Siamilaiset kaksoset Daisy ja Violet Hilton (1900-luvun alkupuoli, Iso-Britannia)
Siamilaiset vasikkakaksoset lasipurkkiin säilöttyinä. Dupuytren, patologisen anatomian museo, Université Pierre et Marie Curie, Pariisi
Siamilaiset vauvat

Nimitys ”siamilaiset kaksoset” tulee kuuluisista, 1800-luvulla Siamissa (nykyisessä Thaimaassa) syntyneistä kaksosista Chang ja Eng Bunkerista.[1]

Nykyaikana suurin osa siamilaisista kaksosista syntyy kehitysmaissa köyhiin oloihin, sillä rikkaissa länsimaissa sikiön poikkeavuudet voidaan havaita varhaisessa vaiheessa ultraäänitutkimuksilla ja suorittaa abortti.[2]

Ilmiön syyt muokkaa

Ilmiö on harvinainen ja esiintyy yleensä samamunaisilla kaksosilla. Hedelmöidyttyään munasolu alkaa jakautua muodostaakseen alkion. Samamunaisilla kaksosilla samasta munasolusta jakautuukin kaksi alkiota, mutta toisiinsa kiinnittyneillä kaksosilla tämä jakautuminen ei ole täydellistä. Joidenkin arvioiden mukaan tämän vaillinaisen jakautumisen mahdollisuus on 1:200 000.

Mahdollisia ongelmia muokkaa

Nykyään siamilaiset kaksoset pyritään erottamaan toisistaan mahdollisimman varhain tilasta johtuvien ongelmien, muun muassa mahdollisen hengenvaaran, takia. Erottaminen onnistuu parhaiten silloin, kun kaksoset eivät jaa sisäelimiä. Ongelmallisia ovat erityisesti keskenään sydämen tai osia aivoista jakavat siamilaiset kaksoset. Selviämismahdollisuudet ovat 5 %–25 %.

Joissakin tapauksissa toinen kaksosista jää kohdussa kehittymättömäksi. Tämän seurauksena se jää kokonaiseksi kehittyneen ihmisen vartaloon kiinni elämään täysin riippuvaisena loisena. Joissakin tapauksissa kehittymättömällä kaksosella ei ole esimerkiksi päätä, raajoja ja sydäntä mutta sillä on kuitenkin yhteinen verenkierto kehittyneemmän kaksosen kanssa. Tällaisissa tapauksissa loinen aiheuttaa isäntänsä sydämelle huomattavaa rasitusta. Toisissa tapauksissa taas sikiö jää kaksosensa sisään, eikä sitä välttämättä edes haivaita, kunnes se kasvaa niin suureksi, että aiheuttaa vaivoja isännälleen. Yleensä tällaisella loisella ei ole aivoja tai sisäelimiä, eikä se kykenisi itse selviämään ilman isäntäänsä.

Craniopagus parasiticus on tila, jossa ihmisen päässä on kiinni toinen pää ilman kehittynyttä muuta vartaloa. 19. helmikuuta 2005 egyptiläiseltä Manar Magedilta poistettiin 13 tuntia kestäneessä leikkauksessa päälaen vasemmalla puolella kiinni ollut toinen pää, joka pystyi toisinaan hymyilemään ja räpyttelemään silmiään. Manar kuoli aivojen infektioon 25. maaliskuuta 2006, vain 13 kuukautta onnistuneen leikkauksen jälkeen.

Eettiset kysymykset muokkaa

Siamilaisia kaksosia pyritään usein erottamaan toisistaan, ja useissa tapauksissa joko toinen tai molemmat menehtyvät erottamisleikkauksessa.

Muun muassa vuonna 2000 Britanniassa valitustuomioistuin määräsi vanhempien mielipiteen vastaisesti Jodie- ja Mary-nimisistä, lantiosta toisistaan kiinni olevista vauvoista Maryn uhrattavaksi, koska hän lääkärien lausuntojen mukaan kulutti Jodien voimia, ja täten molemmat olisivat kuolleet noin puolen vuoden kuluttua.[2] Tavallisesti kaksoset itse päättävät kohtalostaan, mutta esimerkiksi kyseisessä tapauksissa asianomaiset eivät itse kyenneet ottamaan kantaa asiaan. Mary menehtyi erottelun yhteydessä, mutta Jodie jäi eloon ja on nykyään 23-vuotias.

Kulttuuri muokkaa

Varsinkin ennen vanhaan monien muiden ulkoisesti poikkeavien ihmisten tapaan myös siamilaiset kaksoset löysivät itselleen työpaikan sirkuksesta tai muista kummajaisnäytöksistä. Esimerkiksi Bunkerin veljekset työskentelivät Yhdysvaltoihin muutettuaan P.T. Barnumin kiertävässä sirkuksessa. Joissain kolmannen maailman maissa, kuten Intiassa, siamilaisia kaksosia ja muita epämuodostuneita palvotaan jumalaisina olentoina.

Elokuvia aiheesta muokkaa

Tunnettuja siamilaisia kaksosia muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ”Siamilaiset kaksoset”, Otavan iso Fokus, 6. osa (Ra–Su), s. 3783. Otava, 1973. ISBN 951-1-01236-3.
  2. a b Sanna Sommers: Kun kaksi elämää on yksi. Ylioppilaslehti, 3. marraskuuta 2000. Artikkelin verkkoversio.
  3. Maailman pitkäikäisimmät siamilaiset kaksoset kuolivat 68-vuotiaina: ”Meillä oli hyvä elämä” Ilta-Sanomat. 7.7.2020. Viitattu 7.7.2020.
 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siamilaiset kaksoset.