Avaa päävalikko

Kainuun liitto on yksi Suomen 19 maakuntien liitosta. Liittoa johtavat maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus, joihin nähden maakuntajohtajan johtamalla Kainuun liitolla on avustava rooli. Maakunnan ylimpien päätöstentekijöiden, sekä poliittisten, että viranomaisten yhteisenä tavoitteena on tuoda esiin maakunnan kehittämislinjaukset ja tahto. Tämä tapahtuu maakuntakaavan ja maakuntastrategian kautta. Kainuun liiton kuntayhtymässä ovat mukana kaikki Kainuun maakunnan kunnat, eli Paltamo, Hyrynsalmi, Ristijärvi, Suomussalmi, Puolanka, Sotkamo, Kuhmo ja Kajaani.[1]

Vuoden 2016 alussa Kainuun liitossa oli yhteensä 26 työntekijää.[2]

VastuualueetMuokkaa

Kainuun liiton toimintaa ja tehtäviä ohjaavat ja määrittävät kaksi lakia. Ensimmäistä näistä kahdesta laista on laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista[3] Toinen toimintaa määrittävä laki on laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta.[4]

AlueidenkäyttöMuokkaa

Alueiden käytön merkittävin keskeinen tehtäviä ovat maakuntakaavoitus, sidosryhmäyhteistyö, viranomaistehtävät alueidenkäytössä ja edunvalvonta. Maakuntakaava on kuntien näkökulmasta ohje ja raami, joka tulee ottaa huomioon tehtäessä tai muutettaessa kunnissa asema- tai yleiskaavoja.[1]

Maakuntakaavan huomioimista odotetaan myös viranomaisilta niiden toimissa, jotka vaikuttavat näiden päätöksenteossa ja suunnittelussa alueidenkäyttöön. Maakuntakaava on kartta, jossa on kaavamerkinnät, määräykset ja selostukset. Nämä vaikuttavat sen sisältöön, taustoittavat kaavan ratkaisuja sekä tuovat esiin myös vaikuttavuuden tietoja. Maakuntakaavaa täydentämässä ja sen tietoa tarkentamassa ovat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavan tekee Kainuun liitto ja hyväksyy Kainuun maakuntavaltuusto.[1] Vuoden 2015 loppuun asti maakuntakaava lähetettiin maakuntavaltuuston hyväksymänä vahvistettavaksi ympäristöministeriöön, mutta 1. helmikuuta 2016 voimaan tullut maankäytön- ja rakennuslain lakimuutos poistaa ministeriön vahvistuksen tarpeen. Tällöin vahvistustarve kaavasta siirtyy maakunnan liitoille.[5]

Elinkeino ja aluekehitysMuokkaa

Elinkeino ja aluekehitys vastaa alueellisesta kehittämissuunnitelmasta, jotka kuuluvat lain mukaan maakuntaliitoille. Aluekehitykseen kuuluvat sekä kansallisen tason että EU:n alue- ja koheesiopolitiikan toteuttaminen, johtaminen ja suunnittelu Kainuun maakunnassa. Tämä kehitystyö tapahtuu alueyhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan kanssa sekä lähialueyhteistyön kautta.[1]

Maakunnan elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen ovat näkökulmia, joista elinkeinoa ja aluekehitystä tarkastellaan. Tähän liittyvät lähialueiden ja kansainvälinen toiminta muiden maakuntien kanssa, sekä muiden maiden alueellisten toimijoiden yhteistyö Kainuun liiton ja maakunnan kanssa.[1]

Edunajaminen ja yhteistyöMuokkaa

Kainuun liiton kuntayhtymän perussopimuksen 5§ mukaan liiton tehtävänä on ottaa omissa toimissaan huomioon edunvalvontatyö muiden toimijoiden sekä sidosryhmien välillä, josta on lopulta hyötyä maakunnan aluekehitykselle. Tässä perussopimus painottaa yhteistyön ja kumppanuuksien hoitamista sekä maakunnan sisällä, että maakunnan ulkopuolella. Jälkimmäisellä tarkoitetaan sekä kansallista, että Euroopan unionin ja muun kansainvälisen toiminnan tasoa.[6] Edunajamisen eri teemat päivittyvät ja tarkentuvat aina tarpeen ja tilanteiden mukaan ja nämä teemat muutoksineen voi löytää edunajamisen hankeluetteloista.[7]

Edunajamisen ja yhteistyön näkökulmasta viestinnällä on olennainen rooli, koska perussopimus asettaa sen tehtäväksi Kainuun positiivisen tunnettavuuden kansallisesta ja kansainvälisesti.[6] Edunajamisen koordinointiin ja jatkojalostamiseen on muodostettu oma edunajamisen tiimi, joka koostuu Kainuun liiton lisäksi muista tämän erityisalueen kannalta tärkeistä toimijoista.[7]

HanketoimintaMuokkaa

Kainuun liiton perussopimuksessa määritellään sen perustehtäväksi maakunnan elinkeinon ja asukkaiden toimintaympäristön kehittäminen edunajamisen ohella. Näitä mahdollistaakseen liiton tarkoituksena on toteuttaa hankkeita, kehittämistyötä sekä suunnitelmia ja edunvalvontaa jäsenkunnissa, niiden ja maakunnallisten sekä maakunnan ulkopuolisten sidosryhmien välillä. Hanketoiminta painottuu myös Kainuun maakuntaohjelmassa määriteltyjen kohdealueiden mukaan..[8]

Hankkeiden parissa työskentelyyn ja toteuttamiseen liittyy esimerkiksi Kainuun liiton tekemät hankkeiden tilaukset, osarahoittaminen ja hankepartnerina toimiminen. Hankkeiden valmistelu jakautuu liiton sisäisesti eri vastuualueiden puolelle ja kansainvälisestä rahoituksessa on nimetty omat vastuuhenkilöt. Kansainvälistä rahoitusta on ohjelmakaudella 2014–2020 muun muassa Baltic Sea Region Programme, Northern Perhiphery and Artic Programme, Interreg Europe, ENI Kolartic ja Karelia CBC – ohjelmista.[9]

Europe Direct KainuuMuokkaa

Kainuun liiton tiloissa toimii Euroopan komission ylläpitämä tiedotuspiste. Europe Direct -pisteessä on tarkoitus levittää ja jakaa tietoa Euroopasta. Näihin liittyvät kansalaisten perusoikeudet, EU-toimielinten toiminnasta, EU:n tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista ja rakennerahastoista tiedottaminen ja kansainvälisestä harjoitteluvaihdosta. Tämän lisäksi Europe Direct Kainuu tiedottaa ja jakaa tietoa tilaisuuksista ja EU-poliitikkojen toiminnasta sekä heidän painopistealueistaan.[10]

Tiedotuksessa Europe Direct Kainuu käyttää sosiaalista mediaa sekä Kainuun liiton uutiskirjettä. Uutiskirjeessä on oma EU-tietoutta käsittelevä osionsa. Europe Direct Kainuu on myös koonnuttietoa tulevien vuosien EU-rahoituksesta Kainuun liiton sivuille.[10]

Kainuun liiton toimintaa ohjaavat pääsuunnitelmat ja asiakirjatMuokkaa

MaakuntasuunnitelmaMuokkaa

Kainuun maakuntasuunnitelma 2035 edustaa maakunnassa sen maakuntavaltuuston hyväksymää poliittista tahtotilaa. Maakuntasuunnitelma pitää sisällään tulevaisuutten liittyvät suunnitelmat ja tavoiteltavan kehityksen, kehittämislinjaukset ja siihen liittyvän strategian. Näiden lisäksi suunnitelma asettaa tavoitetilan maakunnan aluerakenteelle pitkällä aikajänteellä eli 10–30 vuodeksi. Nykyinen maakuntasuunnitelma on hyväksytty Kesäkuussa 2014.[8]

MaakuntakaavaMuokkaa

Alueidenkäytön näkökulmasta maakuntakaava on tärkeä toimintaa ohjaava suunnitteluasiakirja. Aikajänne maakuntakaavalle on 10–30 vuotta ja nykyisen kaavan tarkastelu käynnistyi vuonna 2014.[8]

MaakuntaohjelmaMuokkaa

Maakuntaohjelman tarkoituksena on tuolla esille ne keinot, joilla pitkän aikavälin maakuntasuunnitelman asettamiseen tavoitteisiin on tarkoitus päästä. Strategiset valinnat ja kehittämisen painopisteet ovat ne, joiden kautta pyritään vaikuttamaan lyhyellä aikavälillä. Tavoitteisiin on tarkoitus päästä kehittämistoimien, edunvalvonnan ja organisaation kehittämistoimia hyödyntäen.[8]

Nykyisellään maakuntaohjelmassa on neljä eri painopistettä, jotka keskittyvät yhteiskunnan eri sektorien toiminnan kehittämiseen. Näitä pyritään tarkastelemaan maakuntaohjelmassa läpikäytävien teemojen kautta sekä huomioimaan niihin vaikuttavat ja niitä ohjaavat arvot. Aikajänne maakuntaohjelmalle on neljä vuotta ja nykyinen maakuntaohjelma on aikavälille 2014–2017.[8]

ToimeenpanosuunnitelmaMuokkaa

Kainuun toimeenpanosuunnitelma (TOPSU) laaditaan kahden vuoden ajaksi. Toimeenpanosuunnitelmassa on tarkoitus seurata, priorisoida ja sovitella Kainuun liiton ja muiden viranomaisten toimia, jotta maakuntaohjelmassa asetettuja tavoitteita toteutetaan onnistuneesti.[8]

TOPSU:lla ohjataan hanketoimintaa siten, että edellä mainitut maakuntaohjelman strategiset tavoitteet ja painotukset tulevat hankkeiden toiminnassa huomioiduiksi sekä rahastojen ja rahoittajien kriteerit tulevat täytetyiksi.[8]

ToimielimetMuokkaa

Kainuun maakuntavaltuustoMuokkaa

Kainuun liiton maakuntavaltuusto koostuu Kainuun kuntien ja kaupunkien valtuustojen nimeämistä maakuntavaltuutetuista ja varavaltuutetuista. Ehdoiksi valtuutettujen asettamiselle ja nimeämiselle on se, että maakuntavaltuutettu tai varajäsen ovat kumpikin jäseninä oman kuntansa valtuustoissa. Kunnallisvaalit määrittävät sen, kuinka paikkamäärät ovat suhteessa toisiinsa maakuntavaltuustossa.

Kainuun maakuntavaltuuston tehtävät on määritelty Kainuun liiton perussopimuksen 12§:ssä.[7]

  • 1. valita maakuntavaltuustolle vuosittain puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus maakuntahallituksen kokouksissa
  • 2. hyväksyä jokaista varainhoitovuotta varten liitolle talousarvio ja sen hyväksymisen yhteydessä vähintään kolmea vuotta koskeva taloussuunnitelma,
  • 3. päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus ja siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta sekä hyväksyessään tilinpäätöksen päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille,
  • 4. valita maakuntahallituksen jäsenet, näiden henkilökohtaiset varajäsenet sekä maakuntahallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat ja päättää maakuntahallituksen toimikauden pituudesta,
  • 5. perustaa tarpeelliseksi katsomiansa toimielimiä,
  • 6. asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten sekä valita tarkastuslautakunnan esityksen perusteella yksi tai useampi tilintarkastusyhteisö
  • 7. tehdä perussopimuksen luvun III valtuuston tehtäviksi osoitetut päätökset,
  • 8. käsitellä mahdolliset muut maakuntavaltuuston päätettävät asiat.

Kainuun maakuntavaltuusto 2013–2016Muokkaa

Valtutetut Kainuun maakuntavaltuustossa puolueittain[11] Kainuun maakuntavaltuusto
Keskusta Vasemmistoliitto SDP Kokoomus Vihreä liitto Perussuomalaiset Muut Yhteensä
Maakuntavaltuutettujen määrä 14 5 4 4 1 6 1 35

Kainuun kuntien ja kaupunkien edustajien määrä maakuntavaltuusto jakautuu kolmeen kokoluokkaan. Kullakin varsinaisella maakuntavaltuutetulla on myös varavaltuutettu. 2013 - 2016 valtuustossa edustajien määrä kunnittain on määritelty seuraavanlaisesti:[12]

2013 - 2016 Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtajisto[11]

Kainuun maakuntahallitusMuokkaa

Kainuun liiton perussopimuksen 16. pykälän mukaan maakuntahallituksen tehtävänä on edustaa kuntayhtymää, tehdä sopimuksia sen puolesta ja valvoa kuntayhtymän etua. Kainuun liiton kuntayhtymän 2012 laadittu hallintosääntö määrittää tarkemmin maakuntahallituksen tehtäviä ja toimenkuvia sekä vastuita. Maakuntahallituksen toimikausi on kahden vuoden mittainen.[7]

Maakuntahallituksen 2015–2016 puheenjohtajisto

Maakuntahallituksessa on yhteensä 13 jäsentä kaudella 2015–2016. Kajaanista varsinaisia edustajia on yhteensä viisi varajäsenineen ja muista Kainuun seitsemästä kunnasta sekä kaupungista on yksi hallituksen varsinainen jäsen varajäsenineen.[13]

Kainuun maakunnallinen nuorisovaltuustoMuokkaa

Kainuun maakunnallinen nuorisovaltuusto (tunnetaan myös MaNu) on poliittisesti sitoutumaton Kainuun nuorille tarkoitettu vaikuttajaryhmä.[14]

Maakunnallinen nuorisovaltuusto koostuu[14]

  • 1. Jäsenkuntien edustajista.
  • 2. Kainuun ammattiopiston edustajista.
  • 3. Kajaanin ammattikorkeakoulun edustajista.

Yllä olevat tahot nimeävät kukin kaksi edustajaa maakunnalliseen nuorisovaltuustoon kahden vuoden mittaiselle kaudelle. Nuorisovaltuustolla on myös Kainuun liitosta ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kummivaltuutetut, joita on yhteensä seitsemän. Kummivaltuutetut pyritään nimeämään valtuustojen poliittisista puolueista ja ryhmistä.[14]

Maakunnallinen nuorisovaltuusto tekee yhteistyötä Kainuun liiton, Kainuun kuntien ja maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Kainuun liitto hoitaa useita käytännön asioita liittyen nuorisovaltuuston toimintaan, joita ovat esimerkiksi kokouskutsut, esityslistojen laatiminen ja ohjauksen antaminen pöytäkirjojen tekemiseen ja päätöksenteon käytäntöihin.

Maakunnallisen nuorisovaltuuston tehtäviä ei ole erikseen määritelty laissa, mutta sen toimintaperiaate on päätetty perustuen nuorisolain 8§.

Tehtävien pääkohtia on neljä.[14]

  • 1. Maakunnallinen nuorisovaltuusto järjestää maakunnallisen nuorisofoorumin ainakin kerran vuodessa.
  • 2. Kummivaltuutettujen ja kansanedustajien tapaamiset.
  • 3. MaNu osallistuu maakuntavaltuuston kokouksiin.
  • 4. MaNu osallistuu Kainuun maakunnan tulevaisuuden suunnitteluun.

Nuorisovaltuuston lisätehtäviä:[14]

  • 1. Kainuun tilanteen seuranta ja nuoria koskevaan päätöksentekoon vaikuttaminen.
  • 2. Nuorten innostaminen yhteiskunnalliseen sekä poliittiseen toimintaan.
  • 3. Seminaareihin, tapahtumiin sekä koulutuksiin osallistuminen ja tarvittaessa myös niiden järjestäminen.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Kainuun liiton esite 2014. Esite. Kainuun liitto. Viitattu 4.2.2016.
  2. Kainuun liiton henkilökunta Verkkosivu. Kainuun liitto. Viitattu 4.2.2016.
  3. 7/2014 Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista. Finlex. Viitattu 4.2.2016.
  4. 8/2014 Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta. Finlex. Viitattu 4.2.2016.
  5. Maakuntakaavojen vahvistaminen Tiedote. Ympäristöministeriö. Viitattu 4.2.2016.
  6. a b Kainuun liiton perussopimus 2012. Perussopimus. Kainuun liitto. Viitattu 4.2.2016.
  7. a b c d Kainuun edunajamisen hankeluettelo 2015 Edunajamisen hankeluettelo. Kainuun liitto. Viitattu 4.2.2016.
  8. a b c d e f g Kainuu-Ohjelma Hyvinvoiva ja Elinvoimainen Kainuu Maakuntaohjelma 2014 - 2017. Kainuun liitto. Viittaus 4.2.2016.
  9. Kainuun liiton hanketoiminta Hanketoiminta. Kainuun liitto. Viitattu 4.2.2016.
  10. a b Europe Direct Kainuu Infosivu. Kainuun liitto. Viitattu 4.2.2016.
  11. a b Kainuun maakuntavaltuusto 2013 - 2016 Maakuntavaltuusto. Kainuun liitto. Viitattu 5.2.2016.
  12. Kainuun maakuntavaltuuston yhteystiedot Yhteystiedot. Kainuun liitto. Viitattu 5.2.2016.
  13. Kainuun maakuntahallituksen jäsenet Kainuun maakuntahallitus. Kainuun liitto. Viitattu 5.2.2016.
  14. a b c d e MaNu toimintakäsikirja Toimintakäsikirja. Kainuun liitto. Viitattu 9.2.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa