Kai Krohn
Kai Krohn (s. 29. heinäkuuta 1936 Helsinki[1][2]) on Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian emeritusprofessori.[3] Krohn tunnetaan merkittävänä AIDS-tutkijana.[4][5]
Kai Krohn väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1966 ja valmistui patologian erikoislääkäriksi vuonna 1969. Hän on julkaissut noin 200 tutkimusta immunologian ja immunopatologian aloilta.[2]
Kai Krohn kuuluu huomattavaan kulttuurisukuun. Hänen isänsä Sven Krohn toimi Turun yliopiston filosofian professorina.[1] Krohnilla on neljä lasta ensimmäisestä avioliitostaan Leena A. Krohnin (o.s. Salo) kanssa, joista tunnetuimpia ovat Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn, helsinkiläinen kunnallispoliitikko Minerva Krohn ja teatteriohjaaja-näytelmäkirjailija Katja Krohn. Kai Krohnin serkkuja ovat muiden muassa kirjailijat Aarni Krohn, Leena Krohn ja Tiina Krohn, näyttelijä Heidi Krohn ja kuvataiteilija Inari Krohn.[1][6][7][8][9]
Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Krohn valittiin Pälkäneen kunnallisvaltuustoon Vihreän liiton listalta.[10] Pälkäneellä Krohn on pyrkinyt edistämään Pälkäneen rauniokirkon suojelua.[11][12] Krohn aikoi alun perin arkkitehdiksi ja arkkitehtuuri on säilynyt hänen erikoisharrasteenaan.[2]
Tieteellinen uraMuokkaa
VirustutkimusMuokkaa
Toimiessaan vierailevana tutkijana New Yorkin veripalvelussa Krohn kuvasi ensimmäisenä Hepatiitti B -viruksen rakenteen.[13]
Krohn on tutkinut vuodesta 1983 alkaen HI-virusta[14][15][16] ja keskittynyt AIDS-rokotteen kehittämiseen.[17][18][19][20][21][22][23] Vuonna 1987 julkaistussa tutkimuksessa Krohnin ryhmä osoitti, että voi kulua yli vuosi tartunnasta siihen, että AIDS-testit antavat positiivisen tuloksen.[24]
Tampereen yliopistoMuokkaa
Krohn toimi vuosina 1973–95 Tampereen yliopiston patologian professorina.[25] Hän oli yksi Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutin perustajista[3] ja toimi sen ensimmäisenä johtajana vuosina 1995–2001.[3][4][26][27]
Krohn on Tarton yliopiston kunniatohtori.[28]
APECED-geeniMuokkaa
Krohnin kokoama suomalais-japanilais-sveitsiläinen tutkijaryhmä identifioi APECED-geenin, ja antoi sille nimen AIRE (autoimmune regulator).[29][30][31]
KirjallisuuttaMuokkaa
- Visakorpi Jarmo, Seppälä Raimo, Pasternack Amos & Ylitalo Pauli (toim.): 30-vuotinen sota. Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan synty ja selviytyminen. Tampereen yliopisto, 2003.
- Krohn, Kai: Oma ja vieras. Lääkäri ja tutkija muistelee. Recallmed, 2013.
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c Kuka kukin on (Aikalaiskirja), s. 439. Otava, 1978. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Reijo Sippola ja Jarmo Kettunen(toim.): Tampereen kasvot, s. 50. Tampere: Sanasato Oy, 1997.
- ↑ a b c Kai Krohn Tarton yliopiston kunniatohtoriksi. Yliopistouutiset, marraskuu 2009. Tampereen yliopisto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 5.11.2013.
- ↑ a b Tutkijoita ja persoonallisuuksia Tampereen yliopisto. Viitattu 5.11.2013.
- ↑ Heikki Laurinolli: Pelurit kaappasivat bioteknologiafirman. Aikalainen, 24.1.2014. Tampereen yliopisto. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Maria Mustranta: Perhesiteitä – Irina ja pikkutytöt. Helsingin Sanomat – Kuukausiliite, 2011, nro 12, s. 26–28.
- ↑ Krohnin suku. Helsingin Sanomat, 14.11.2004. maksullinen verkkoversio Viitattu 26.10.2009.
- ↑ Jälleen yksi Krohn. Helsingin Sanomat, 14.9.2003. maksullinen verkkoversio Viitattu 26.10.2009.
- ↑ Yllätykset odottavat sukututkijaa. Helsingin Sanomat, 12.7.1997. maksullinen verkkoversio Viitattu 9.11.2013.
- ↑ Vihreät perheet juhlivat vaalivoittoa Kaisaniemessä. Helsingin Sanomat, 23.10.2000. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Pälkäneen rauniokirkon alla tuhatvuotisia ehjiä hautoja. Helsingin Sanomat, 26.6.2003. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Pälkäneen kirkonraunio yhä vailla kattoa. Helsingin Sanomat, 3.1.2006. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ P. T. Jokelainen, Kai Krohn, A. M. Prince and N. D. C. Finlayson (1970). "Electron Microscopic Observations on Virus-Like Particles Associated with SH Antigen". J Virol. 6 (5): 685-689. ISSN 1098-5514.
- ↑ Heidi Piiroinen, Antti Järvi, Hanna Nikkanen: Kesä 1983. Helsingin Sanomat, 30.6.2013. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Marjut Swahn: AIDS-tieto karttuu lupaavasti. Helsingin Sanomat, kuukausiliite, 1987, s. 42-45.
- ↑ Professori Kai Krohn: Väestön sietokyky voi kehittyä kestämään hi-virusta. Helsingin Sanomat, 8.7.1990. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Anja Mulari-Ikonen: Tampereesta merkittävä aids-tutkimuksen keskus. Aamulehti, 15.8.1987, s. 1, 11.
- ↑ Halpa aids-rokote saataville vuonna 2008? 8.12.2002. YLE.
- ↑ Aids-rokotetta aletaan testata HYKS:ssä. Helsingin Sanomat, 27.2.1993. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Rokotteet aidsin estämiseksi ovat osoittautuneet tehottomiksi Yhdistelmälääkitys hidastaa HI-viruksen etenemistä enemmän kuin rokotehoidot. Helsingin Sanomat, 11.12.1996. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Hiv-rokotteen ihmiskokeet aloitetaan.... Helsingin Sanomat, 16.12.1997. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ 11 lupaavaa yritystä – Hi-viruksen kukistaja, ehkä. Helsingin Sanomat, 17.9.2000. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Tamperelaisyritys aloitti kokeet ihmisillä. Helsingin Sanomat, 1.12.2001. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Gina Kolata: New Findings made on AIDS Detection. The New York Times, 3.10.1987, s. 1, 8.
- ↑ Kai Krohn: Lääkekehittelyn lumetta. Voima, 2006, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Finn-Medi lyhentää sydänleikkausjonoja Tampereella. Helsingin Sanomat, 25.9.1994. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Yliopisto-opiskelijoista parhaat poimitaan varhain tohtoriputkeen. Helsingin Sanomat, 23.8.2000. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kai Krohn Tarton yliopiston kunniatohtoriksi. Helsingin Sanomat, 5.12.2009. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Nagamine K, Peterson P, Scott HS, et al. (1997). "Positional cloning of the APECED gene.". Nat. Genet. 17 (4): 393–8. doi:. PMID 9398839.
- ↑ Peterson, P., Heino, M., Krohn, K.: APECED-oireyhtymän immunologinen ja geneettinen tausta. Duodecim, 1998, nro 114(15). Artikkelin verkkoversio Viitattu 29.10.2009.
- ↑ AIRE geenien nimikomitean tietokannassa (HUGO) (englanniksi)