Aarni Leopold Krohn (7. heinäkuuta 1930 Helsinki28. kesäkuuta 2012 Helsinki[1]) oli suomalainen kirjailija, libretisti ja Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran puheenjohtaja.lähde? Hänen pääteoksiaan ovat muun muassa romaanit Minä olen Bobrikov ja Kuka on tuo mies, oopperalibretto Jaakko Ilkka, juhlanäytelmä Ikuinen Viipuri sekä runokokoelma Kurkikohtaus.

Aarni Krohn
Henkilötiedot
Syntynyt7. heinäkuuta 1930
Helsinki
Kuollut28. kesäkuuta 2012
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kirjailija, toimittaja
Kirjailija
Esikoisteos Kurkikohtaus (1962)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Aarni Krohnin vanhemmat olivat kirjallisuudentutkija ja esteetikko Eino Krohn ja Kirsti Emilia Thesleff. Krohnin suku on kotoisin Saksasta, ja Aarni Krohn vietti lapsena paljon aikaa Karjalankannaksella, josta hänen äitinsä oli kotoisin. Hän siirtyi vapaaksi kirjailijaksi 1975 ja työskenteli ennen sitä toimittajana. Vuosina 1973−1974 hän toimi Suomen Kulttuuriliiton ensimmäisenä puheenjohtajana ja on Suomen Maakuntakirjailijat ry:n puheenjohtaja vuodesta 1986. Hän kirjoitti myös runoja ja artikkeleita muun muassa Parnassoon.[2]

Krohn käynnisti 1960-luvun alkupuolella kampanjan Hotelli Kämpin säilyttämiseksi. Hotelli purettiin, mutta osa uuden rakennuksen julkisivusta rakennettiin vanhan mallin mukaiseksi.lähde?

Krohnin sisar Heidi Krohn on näyttelijä ja hänen sisarpuolensa Tiina Krohn (ent. Kaila) on kirjailija. Heidän serkkujaan ovat lääketieteen professori Kai Krohn, kirjailija Leena Krohn ja kuvataiteilija Inari Krohn.[3]

Tuotanto muokkaa

  • Kurkikohtaus, runoja (1962)
  • Minä olen Bobrikov, romaani (1964)
  • Tsaarin Helsinki, historiateos (1967)
  • Kuka on tuo mies, romaani (1971)
  • Kaisaniemen historia, historiateos (1977)
  • Luovan työn hyväksi, kronikka (1978)
  • Jaakko Ilkka, libretto (1978)
  • Isoäidin albumi, pakinoita (1979)
  • 30.11.1939 - Talvisodan ensimmäiset tunnit, historiateos (1979)
  • Grönqvistin kivitalo, historiateos (1982)
  • Ikimuistoisessa seurassa, pakinoita (1983)
  • On meidät vihurit valinneet, Toivo Kuulan elämäkerta (1983)
  • Kun viisitoista vuotta vaan, romaani (1983)
  • Wuorimiehen kivitalo, historiikki (1986)
  • Anjalan vala, näytelmä (1988)
  • Elämän lomassa, historiikki (1991)
  • Ikuinen Viipuri, näytelmä (1993)
  • Sodan hahmoja, runoja (1995)

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Lappeenranta (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 26.3.2021
  2. Kuka kukin on 1982, Otava 1982. Sivu 447.
  3. Juhani Kohonen ja Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 121. Helsinki: Otava, 2004, ISBN 951-1-19094-6.
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.