Avaa päävalikko

Aarni Leopold Krohn (7. heinäkuuta 1930 Helsinki28. kesäkuuta 2012 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, libretisti ja Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran puheenjohtaja. Hänen pääteoksiaan ovat muun muassa romaanit Minä olen Bobrikov ja Kuka on tuo mies, oopperalibretto Jaakko Ilkka, juhlanäytelmä Ikuinen Viipuri sekä runokokoelma Kurkikohtaus.

Aarni Krohn
Henkilötiedot
Syntynyt 7. heinäkuuta 1930
Helsinki
Kuollut 28. kesäkuuta 2012
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti kirjailija, runoilija, toimittaja
Kirjailija
Esikoisteos Kurkikohtaus (1962)
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Aarni Krohnin vanhemmat olivat kirjallisuudentutkija ja esteetikko Eino Krohn ja Kirsti Emilia Thesleff. Krohnin suku on kotoisin Saksasta, ja Aarni Krohn vietti lapsena paljon aikaa Karjalankannaksella, josta hänen äitinsä oli kotoisin. Hän siirtyi vapaaksi kirjailijaksi 1975, ja ennen sitä työskenteli toimittajana. Vuosina 1973−1974 hän toimi Suomen Kulttuuriliiton ensimmäisenä puheenjohtajana ja on Suomen Maakuntakirjailijat ry:n puheenjohtaja vuodesta 1986. Hän kirjoitti myös runoja ja artikkeleita muun muassa Parnassoon.[1]

1960-luvun alkupuolella Krohn käynnisti kampanjan Hotelli Kämpin säilyttämiseksi. Hotelli purettiin, mutta osa uuden rakennuksen julkisivusta rakennettiin vanhan mallin mukaiseksi.

Aarni Krohn kuoli pitkän ja vaikean sairauden murtamana Helsingissä vuonna 2012.

Aarni Krohnin sisar Heidi Krohn on näyttelijä ja hänen sisarpuolensa Tiina Krohn (ent. Kaila) on kirjailija. Heidän serkkujaan ovat lääketieteen professori Kai Krohn, kirjailija Leena Krohn ja kuvataiteilija Inari Krohn.[2]

TuotantoMuokkaa

  • Kurkikohtaus, runoja (1962)
  • Minä olen Bobrikov, romaani (1964)
  • Tsaarin Helsinki, historiateos (1967)
  • Kuka on tuo mies, romaani (1971)
  • Kaisaniemen historia, historiateos (1977)
  • Luovan työn hyväksi, kronikka (1978)
  • Jaakko Ilkka, libretto (1978)
  • Isoäidin albumi, pakinoita (1979)
  • 30.11.1939 - Talvisodan ensimmäiset tunnit, historiateos (1979)
  • Grönqvistin kivitalo, historiateos (1982)
  • Ikimuistoisessa seurassa, pakinoita (1983)
  • On meidät vihurit valinneet, Toivo Kuulan elämäkerta (1983)
  • Kun viisitoista vuotta vaan, romaani (1983)
  • Wuorimiehen kivitalo, historiikki (1986)
  • Anjalan vala, näytelmä (1988)
  • Elämän lomassa, historiikki (1991)
  • Ikuinen Viipuri, näytelmä (1993)
  • Sodan hahmoja, runoja (1995)

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kuka kukin on 1982, Otava 1982. Sivu 447.
  2. Juhani Kohonen ja Risto Rantala (toim.): Suomalaisia kirjailijoita, s. 121. Helsinki: Otava, 2004, ISBN 951-1-19094-6.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.