Käärmepylväs

antiikin aikainen pronssipylväs Istanbulissa

Käärmepylväs (m.kreik. Τρικάρηνος ὄφις ὁ χάλκεος, Trikarēos ofis ho khalkeos, ”Kolmipäinen pronssikäärme”)[1] on kreikkalaisten Delfoihin vuoden 479 eaa. Plataiain taistelun voiton jälkeen pystyttämä kolmesta käärmeestä muodostunut voitonpylväs. Se vietiin myöhäisantiikin aikana Konstantinopolin Hippodromille, ja sen jäänteet ovat edelleen Istanbulissa.[2] Pylvään alkuperäisellä paikalla Delfoissa on nykyisin kopio.[3]

Käärmepylväs
Τρικάρηνος ὄφις
Käärmepylvään jäänteet Istanbulissa.
Käärmepylvään jäänteet Istanbulissa.
Sijainti Delfoi, Fokis, Kreikka (alkuperäinen)
Istanbul, Turkki (nykyinen)
Koordinaatit 41°00′20.3″N, 28°58′30.4″E
Rakennustyyppi voitonpylväs
Valmistumisvuosi 479 eaa. tai pian sen jälkeen
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

HistoriaMuokkaa

DelfoissaMuokkaa

Joukko kreikkalaisia kaupunkivaltioita oli muodostanut persialaissotien aikaan vuosina 481–479 eaa. niin kutsutun helleenisen liiton Persiaa vastaan. Kreikkalaiset voittivat persialaiset merillä Salamiin taistelussa vuonna 480 eaa. ja tämän jälkeen maalla Plataiain taistelussa vuonna 479 eaa. Jälkimmäisen voiton kunniaksi kreikkalaiset pystyttivät Delfoin pyhäkköalueelle, joka oli yleiskreikkalainen Apollonin kulttipaikka, pylvään, johon kirjoitettiin kaikkien voittoon osallistuneiden kaupunkien nimet.[2] Pylväs sijaitsi Apollonin temppelin edustalla sen itäpuolella.[3]

 
Pylvään jäänteiden kopio Delfoissa sekä sen takana alkuperäisellä paikalla oleva pylvään jalusta.

Herodotos mainitsee Käärmepylvään, ja sanoo, että siihen kuului kolmijalka eli tripodi:

»Kerättyään kokoon rahat he asettivat Delfoin jumalaa varten erikseen kymmenykset, joista pyhitettiin se vaskinen kolmijalka, mikä seisoo kolmipäisen vaskikäärmeen päällä lähinnä alttaria[1]»

Hän sanoo myös, että samalla kertaa kreikkalaiset erottivat kymmenykset myös Olympiaan tehtyä Zeuksen pronssipatsasta ja Isthmiaan tehtyä Poseidonin pronssipatsasta varten.[1] Pausaniaan mukaan Käärmepylvään kolmijalka olisi ollut kultainen. Hän kertoo myös, että hänen aikanaan fokislaiset olivat jo vieneet kolmijalan, mutta itse pylväs oli edelleen pystyssä.[2][4]

Pylvään alkuperäisellä paikalla on nykyisin vain sen jalusta. Sen viereen pystytettiin vuonna 2015 Istanbulissa olevan säilyneen osan kopio, joka perustuu vuonna 1980 tehtyyn kipsivalokseen alkuperäisestä.[3]

KonstantinopolissaMuokkaa

Pylväs siirrettiin Delfoista Konstantinopoliin mahdollisesti jo Konstantinus Suuren aikana vuonna 306–337. Se sijoitettiin joko tuolloin tai myöhemmin bysanttilaisella kaudella kaupungin Hippodromille. Nykyisin se on yksi Hippodromin kolmesta antiikin aikaisesta jäänteestä läheisten Theodosiuksen obeliskin ja Konstantinos VII:n obeliskin ohella.[2]

 
Kerjäläisten kulkue Konstantinopolin Hippodromilla Käärmepylvään luona. Osmaniaikainen miniatyyri, Surname-i Vehbi, 1582.

Pylvään roolista Konstantinopolissa on erilaisia tulkintoja. Ainakin se on muiden Hippodromin muinaismuistojen ohella osoituksena siitä, että kaupunkiin oli kerätty suuri määrä antiikkia eri puolilta Bysantin valtakuntaa sen aseman ja mahdin osoittamiseksi, samoin kuin aikanaan Roomaan. Epäselvää sen sijaan on, oliko pylvään alkuperällä jotain suurempaa merkitystä Konstantinukselle. Hän saattoi nähdä valtakuntansa jatkumona sille sivilisaatiolle, joka oli voittanut persialaiset. On myös arveltu, että hän olisi jatkanut kristinuskoon kääntymisensäkin jälkeen auringonjumalan, tässä Apollonin, symboliikan vaalimista. Toisaalta on ehdotettu, että pylväs olisi ollut eräänlainen voitonmerkki Delfoin oraakkelista, joka oli kehottanut Diocletianusta kristittyjen vainoihin, tai tarkoitettu ilmaisemaan Konstantinopolin asemaa uutena maailman napana, mikä asema aiemmin oli ollut Delfoilla.[2]

Ajan kuluessa pylvään alkuperäinen merkitys kuitenkin unohtui, ja se alettiin nähdä käärmeidensä vuoksi esimerkiksi apotropaattisena symbolina, jonka katsottiin suojelevan kaupunkia käärmeiltä tai parantavan käärmeiden puremia, tai yhdistettiin Mooseksen erämaassa nostamaan vaskikäärmeeseen.[2]

Hippodromin alueella suoritettiin kaivauksia vuosina 1855–1856 ja 1927. Ne osoittivat, että pylväs oli Konstantinopolissa käytössä suihkulähteenä. Tämä mahdollisesti sai aikaan sen, etteivät ristiretkeläiset vieneet ja sulattaneet sitä Hippodromin muiden pronssiesineiden ohella vuonna 1204, minkä ansiosta se on säilynyt osittain myös nykyaikaan.[2]

PylväsMuokkaa

Käärmepylväs on tehty pronssista. Sen varsi muodostuu ikään kuin kolmesta käärmeestä, jotka kietoutuvat toisiinsa, ja joiden eri suuntiin osoittavat päät muodostivat pylvään pään. Käärmeillä oli kielet ja lasista tehdyt silmät. Nykyisin pylväästä on jäljellä sen alaosaa noin 3,5 metrin korkeudelta. Käärmeiden päät leikattiin poikki vuonna 1700. Yhden pään yläosa löydettiin vuonna 1848. Kolmijalka seisoi oletettavasti käärmeiden päiden päällä.[2]

PiirtokirjoitusMuokkaa

 
Piirros Käärmepylvään piirtokirjoituksesta, joka luettelee Persian voittaneen helleenisen liiton jäsenet.

Pylväässä oli piirtokirjoitus, joka luettelee persialaisia vastaan taistelleen helleenisen liiton 31 jäsentä.[2][5]

Piirtokirjoitus on tehty muun muassa Fokiin ja Peloponnesoksen alueilla käytössä olleella arkaaisella kreikkalaisella kirjaimistolla.[2] Kirjaimistossa esimerkiksi gamma näyttää C-kirjaimelta, zeeta näyttää I-kirjaimelta, jossa on pitkä ylä- ja alaviiva, ja rhoo muistuttaa R-kirjainta. Äännettä /kh/ esittää psiin näköinen Ψ eikä khii eli Χ.

Teksti:
Transkriptio:
Suomennos:
ΤΟ[...]
ΠΟΛΕΜΟΝ [...]
ΠΟΛ[...]ΜΕΟΝ
τ̣ο[ίδε τὸν]
πόλεμον [ἐ]-
πολ[έ]μεον
Ne jotka
sodassa
taistelivat
ΛΑΚΕΔ[...]
ΑΘΑΝΑ[...]
ΚΟΡΙΝΘΙΟΙ
Λακεδ[αιμόνιοι]
Ἀθαναῖο[ι]
Κορίνθιοι
lakedaimonialaiset
ateenalaiset
korinttilaiset
ΤΕCEA
ΣFΚVON[...]Ι
AICINATAI
Τεγεᾶ[ται]
Σικυόν[ιο]ι
Αἰγινᾶται
tegealaiset
sikyonilaiset
aiginalaiset
MEϹAREΣ
ΕΠΙDΑVRIOI
ERΨOMENIOI
Μεγαρε͂ς
Ἐπιδαύριοι
Ἑρχομένιοι
megaralaiset
epidauroslaiset
orkhomenoslaiset
ΦΛΕΙΑΣΙΟΙ
ΤRΟΙΑΝΙΟΙ
ΕRMIONEΣ
Φλειάσιοι
Τροζάνιοι
Ἑρμιονε͂ς
fleiuslaiset
troizenlaiset
hermionelaiset
TIPVNΘΙΟΙ
[Π]ΛΑΤΑΙΕΣ
ϴΕΣΠΙΕΣ
Τιρύνθιοι
Πλαταιε͂ς
Θεσπιε͂ς
tirynsläiset
plataiailaiset
thespiailaiset
ΜVΚΑΝΕΣ
ΚΕΙΟΙ
ΜΑΛΙΟΙ
ΤΕΝΙΟΙ
Μυκανε͂ς
Κεῖοι
Μάλιοι
Τένιοι
mykeneläiset
keoslaiset[sel 1]
meloslaiset
tenoslaiset
ΝΑΧΙΟΙ
ΕRETRIEΣ
ΨΑΛΚΙΔΕΣ
Νάξιοι
Ἐρετριε͂ς
Χαλκιδε͂ς
naksoslaiset
eretrialaiset
khalkislaiset
ΣΤVΡΕΣ
FΑΛΕΙΟΙ
ΠΟΤΕΙΔΑΙΑΤΑΙ
Στυρε͂ς
Ϝαλεῖοι
Ποτειδαιᾶται
styralaiset
elisläiset
poteidaialaiset
ΛΕVΚΑΔΙΟΙ
FANAKTOΡΙΕΣ
ΚVϴNIOI
ΣΙΦΝΙΟΙ
Λευκάδιοι
Ϝανακτοριε͂ς
Κύθνιοι
Σίφνιοι
leukaslaiset
anaktorionlaiset
kythnoslaiset
sifnoslaiset
ΑΜΠRΑΚΙΟΤΑΙ
ΛΕΠRΕΑΤΑΙ
Ἀμπρακιο͂ται
Λεπρεᾶται
ambrakialaiset
lepreonlaiset

Selitykset:

LähteetMuokkaa

  1. a b c Herodotos: Historiateos 9.81 (suom.).
  2. a b c d e f g h i j Serpent Column The Byzantine Legacy. Viitattu 18.1.2021.
  3. a b c The Serpent Column at Delphi Encyclopaedia Romana. Viitattu 18.1.2021.
  4. Pausanias: Kreikan kuvaus 10.13.9 (kreik.) (engl.).
  5. Meritt, Benjamin Dean & McGregor, Malcolm Francis: The Athenian Tribute Lists, s. 95. Nide 3. ASCSA, 1950. ISBN 0876619138. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muuallaMuokkaa