Juho Heikki Reijonen (27. huhtikuuta 1855 Nurmes10. huhtikuuta 1924 Valkjärvi) oli suomalainen kirjailija ja pappi.

Henkilötietoja muokkaa

Reijosen vanhemmat olivat maakauppias Henrik Vilhelm Reijonen ja Anna Kristiina Pääkkönen ja puoliso vuodesta 1883 Hilma Johanna Taskinen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1872 ja hänet vihittiin papiksi 1881. Reijonen toimi apulaispappina Kivennavalla, Hiitolassa ja Jyväskylän maalaiskunnassa.[1] Vuonna 1891 hänet valittiin Virolahden kappalaiseksi, Valkjärven kirkkoherra hän oli 190824. Hän työskenteli myös Säkkijärven Sanomat -lehden toimittajana 1905-1907.[1]

Kirjallinen tuotanto muokkaa

Reijosen kirjallinen tyyli oli romantiikan ja realismin väliltä.

Teoksia muokkaa

  • Vaihdokas, kuvauksia vanhan kansan elämästä. Werner Söderström, 1884
  • Kertoelmia. Werner Söderström, 1884–1885
  • Koskelan ukko : Ainoa rakkauteni ; Vihkimäkengät ; Merkilliset miehet. Werner Söderström, 1885
  • Noveller af Juho Reijonen. Översatta af Rafael Hertzberg. Werner Söderström, 1885
  • Kertoelmia, kirj. -ijo-. Werner Söderström, 1888
  • Uusia kertoelmia. Werner Söderström, 1889
  • Saarnoja. Svahn, 1891
  • Suuteita. Werner Söderström, 1891
  • Kirkko apostolien aikana, kirj. -ijo- 1892
  • Sivistyksistä 1892
  • Kotilukemista Herran päiwinä : kolmannen wuosikerran epistolatekstien johdolta. Werner Söderström, 1895
  • Filip Melanchtonin elämä. Werner Söderström, 1897
  • Diakonissatoimen ulkonainen kehitys yleistajuisissa luennoissa kansalle. Otava, 1899
  • Kertoelmia ja kuvauksia. Werner Söderström, 1900
  • Kulku-ukon kertomuksia kansan elämästä. Gummerus, 1905

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. a b Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Juho Reijonen, s. 178-181. Porvoo: WSOY, 1954.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.