Tämä artikkeli käsittelee yhteiskuntatieteilijää. Täsmennyssivulla on luettelo muista samannimisistä henkilöistä.

Juha Kinnunen on Itä-Suomen yliopiston terveyshallintotieteen osa-aikainen professori.[1] Hänet on valittu Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaalapalveluiden johtajaksi. Valinnan vahvisti Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus kokouksessaan 26. syyskuuta 2022.[2] Aiemmin Kinnunen erosi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajan tehtävästä 19. tammikuuta 2022 kun sairaanhoitopiirin jäsenkunnat esittivät epäluottamusta Keski-Suomen Sairaala Novan ylittyneiden rakennuskustannusten sekä Aster – asiakas- ja potilastietojärjestelmän ylittyneiden kustannusten ja siitä johtuneen hankinnan kaatumisen johdosta.[3] Virkasuhde päättyi 19. maaliskuuta 2022. [4]

Hän on ollut yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani, Minna Canth -instituutin varajohtaja sekä Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen (KWRC, Kuopio Welfare Research Center) ma. johtaja.[5]

Kinnunen on väitellyt terveydenhuollon tohtoriksi Kuopion yliopistossa 1990. Väittelynsä jälkeen hän on työskennellyt Kuopion yliopiston lisäksi Oulun yliopistossa sekä vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa (Massachusetts Institute of Technology, Sloan School of Management).[lähde? ]

Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan varadekaani hän oli 1995-2000 ja dekaani 2001-2004.[lähde? ]

Kuopion yliopiston ylioppilaskunta osoitti kunnioitustaan Kinnusen työlle opiskelijoiden hyväksi ja aktiiviselle näkymiselle tiedeyhteisön ulkopuolisessa mediassa valitsemalla hänet Uitettavaksi Proffaksi vuonna 2005. Uitettava proffa paljastetaan vapunaattona Kuopion torilla, jossa hänet heitetään uimaan Velj'mies-patsaan altaaseen. Proffa on heitetty altaaseen vuodesta 1974.

Kinnusen vetämässä Kuopion yliopiston Terveyshallinnon ja -talouden laitoksen HumanRe-tutkimusprojektissa (2004–2007), jossa tutkitaan henkilöstövoimavarojen johtamisen innovaatioita terveydenhuollossa, alustavat tulokset ylittivät uutiskynnyksen Suomen Kuvalehdessä.[6] Lehti uutisoi näyttävästi ko. tutkimuksen mukaan Suomen terveydenhuollossa olevan paljon ylikapasiteettia. Esimerkiksi leikkauksista 30–40 prosenttia kerrottiin olevan turhia, terveyskeskuksissa on 2–3 kertaa enemmän henkilöstöä kuin on tarpeen ja sairaalapaikkoja on 5 000 liikaa.[7] Vielä keskeneräisen tutkimuksen lopulliset tulokset julkaistaan lokakuussa.[8]

Tutkimus poiki heti tuoreeltaan kritiikkiä peruspalveluministeri Paula Risikolta, jonka mielestä tutkimus sisältää rajuja yleistyksiä. Ministeri aikoi kuitenkin tarkastella terveysalan rakenteita, sillä leikkausjonoja on, mutta viime aikoina ei ole kiinnitetty huomiota siihen, mistä nämä johtuvat.[9]

Julkaisuja

muokkaa

[10]

  • Kinnunen, Juha, Lindström, Kari: Rakenteellisen ja toiminnallisen muutoksen vaikutukset HUSin johtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Kuopion yliopisto, 2005. ISBN 951-27-0368-8.
  • Ryynänen, Olli-Pekka, Myllykangas, Markku, Kinnunen, Juha (et al): Terveyden ja sairauden valinnat. Suomen kuntaliitto, 1999. ISBN 951-755-250-5.
  • Sinkkonen, Sirkka, Kinnunen, Juha: Arviointi ja seuranta julkisella sektorilla. Kuopion yliopisto, 1994. ISBN 951-780-901-8.
  • Miettinen, Sakari, Sinkkonen, Sirkka, Kinnunen, Juha: Erikoissairaanhoidon hallinnon muutos ja hallinnon käyttökustannukset Suomessa 1987-1991. Kuopion yliopisto, 1993. ISBN 951-780-584-5.
  • Kinnunen, Juha: KYSin johtaminen ja kulttuuri muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuopion yliopistollinen sairaala, 1992. ISBN 952-9704-03-8.
  • Kinnunen, Juha: Terveyskeskusten organisaatiokulttuuri. Kuopion yliopisto, 1990. ISBN 951-780-808-9.
  • Sinkkonen, Sirkka, Kinnunen, Juha, Paunonen, Marita: Osastonhoitajien johtamistyylit ja hoitohenkilöstön työtyytyvyys. Suomen kaupunkiliitto, 1986. ISBN 951-759-357-0.
  • Kinnunen, Juha: Terveydenhuollon toimeenpanevien organisaatioiden sisäisen kulttuurin merkityksestä asiakaspalvelun kannalta. Kuopion yliopisto, 1986. (opinnäytetutkielma).

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa