Raiskaus

seksuaalirikos
(Ohjattu sivulta Joukkoraiskaus)

Raiskaus on toisen henkilön pakottamista sukupuoliyhteyteen. Raiskaus on yksi seksuaalirikoksista. Raiskauksesta voidaan tuomita, vaikkei kyseiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen, johon tekijä on uhrinsa pakottanut, olisi sisältynyt nimenomaan yhdyntää. Kesällä 2008 Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto määritteli raiskaukset konfliktialueilla mahdolliseksi sotarikokseksi.[1]

Bulgarialaiset marttyyrittäret, Konstantin Makovsky, 1877

EtymologiaMuokkaa

Sekä sana raiska että verbi raiskata ovat vanhaa itämerensuomalaisten kielten perua. Asussa raiska se tunnetaan muun muassa karjalan ja vatjan kielestä ja asussa raisk virossa. Raiska tarkoittaa surkeaa olentoa, kulunutta esinettä, roskaa, jätettä, haaskaa ja muita negatiivisia asioita. Suomen kirjakielessä sana on esiintynyt, samoin kuin verbi raiskata, jo Mikael Agricolan kirjaamana.[2] Myös Gananderin 1700-luvun sanakirjassa sana raiska mainitaan.[3]

Verbi raiskata merkitsee myös pilaamista ja turmelemista, ja sitä käytetään joskus esimerkiksi luonnon turmelemisesta.[4]

Tekijän taustaMuokkaa

Suurimmassa osassa raiskauksista tekijä ja uhri tuntevat entuudestaan. Esimerkiksi Suomessa noin joka neljännessä tapauksessa tekijä on uhrille entuudestaan tuntematon[5] ja kolmannes epäillyistä on ulkomaalaisia.[6]

Amnesty Internationalin mukaan raiskauksesta on tullut osa sodankäyntiä. Sitä on käytetty muun muassa etniseen puhdistukseen, Lääkärit ilman rajoja järjestö raportoi kohdanneensa ilmiön ensimmäisen kerran Bosniassa 1990-luvulla.[7]

Sodissa miesten joukkoraiskaaminen ja kovempi seksuaalinen väkivalta ovat yhä yleisiä. Esimerkiksi Sarajevon keskitysleirissä 80 % haastatelluista miehistä oli raiskattu. El Salvadorissa 76 % poliittisista miesvangeista oli kidutettu seksuaalisesti ja Ugandassa kapinalliset joukkoraiskaavat vankejaan. Tästä puhutaan hyvin harvoin, koska raiskattu mies joutuisi usein vaimon, suvun ja ystävien hylkäämäksi.[8]

Raiskauksen luonneMuokkaa

Fiktiossa raiskaukset ovat usein nopeita, mutta todelliset raiskaajat haluavat yleensä jäljitellä rakkaussuhteeseen perustuvaa yhdyntää esileikkeineen, suudelmineen ja molemminpuolisine suusekseineen. Uhri usein tottelee, jotta raiskaus päättyisi nopeammin. Tämän vuoksi alan tutkija pitää suostumuksen puutetta ratkaisevana. Raiskaaja voi kysyä, rakastaako uhri häntä tai pitääkö uhri siitä, mitä hän tekee.[9]

Puskaraiskauksissakin väkivalta rajoittuu yleensä siihen, että uhri pitää saada suojaisaan paikkaan raiskausta varten.[9]

Ilmoittaessaan raiskauksesta poliisille uhri ei välttämättä ole tunteiden vallassa vaan saattaa esiintyä neutraalisti. Poliisin väärien luulojen vuoksi voi herätä turhia epäilyjä ilmoituksen aitoudesta. Vastaavasti poliisit erehtyvät toisinaan pitämään tekaistua ilmoitusta aitona väärien ennakkoluulojensa vuoksi.[9]

Seuraukset uhrilleMuokkaa

Ensisijaisia ovat aina uhrin henkiset kärsimykset. Raiskauksen uhrit kokevat lähes poikkeuksetta traumaattisia muistoja vielä pitkään teon jälkeen, usein jopa koko loppuelämänsä ajan. Useimmat uhrit kokevat voimakkaita pelon, häpeän ja vihan tunteita, joista seuraa vakavaa masennusta, sekä usein syrjäytymistä tai itsetuhoista käyttäytymistä. Henkiset seuraukset saattavat olla osin myös kulttuurisidonnaisia. Useissa kulttuureissa uhri syyllistetään ja saatetaan syrjäyttää yhteisöstä, sillä heidän katsotaan esimerkiksi syyllistyneen aviorikokseen tai muuten itse aiheuttaneen teon omalla käyttäytymisellään.

Naisen tuleminen raskaaksi, sekä erilaiset sukupuolitaudit ovat mahdollisia.

Kuten naiset myös miesuhrit saavat raiskauksista masennusta, vihaa, syyllisyyttä, itsesyytöksiä, emotionaalista ja seksuaalista kyvyttömyyttä ja itsetuhoisuutta. Lisäksi toisinaan uhria syytetään raiskaajan sijaan.[10]

Raiskauksen uhrit saavat tukea, apua ja neuvontaa Raiskaus­kriisi­keskus Tuki­naisesta.[11]

Raiskaukset eri maissaMuokkaa

SuomiMuokkaa

Pääartikkeli: Raiskaus Suomessa

Papua-Uusi-GuineaMuokkaa

Papua-Uudessa-Guineassa 60 % miehistä sanoo ottaneensa osaa joukkoraiskaukseen ja kaksi kolmesta naisesta päätyneensä miehensä pahoinpitelemäksi, jopa hyvinkin väkivaltaisesti.[12]

Antropologi Don Kulick on tutkinut Gapunin kylää. Seksuaalinen väkivalta on perua aiemman uskonnon joukkoseksirituaaleista, lasten kasvatus on yhä väkivaltaista ja rikollisuus yleistä. Toisaalta raiskaukseen ei liity samanlaista traumatisoivaa arvolatausta kuin länsimaissa. Joukkoraiskauksen uhrissa ei näy mitään merkkejä vakavasta traumatisoitumisesta, kun taas länsimaassa tapauksesta tulisi uhrin loppuelämän keskipiste.[12]

RuotsiMuokkaa

Ruotsin rikoskaaren mukaan kyse on aina raiskauksesta, jos toinen osapuoli ei ole osallistunut yhdyntään tai vastaavaan seksuaaliseen tekoon vapaaehtoisesti. Raiskauksen tunnusmerkistöön ei siis kuulu Ruotsissa väkivalta, pakottaminen eikä uhkailu, vaan pelkkä vapaaehtoisuuden puute. Vapaaehtoisuutta ei tarvitse lain mukaan ilmaista sanoin tai teoin, vaan sen voi ilmaista myös muulla tavoin. Tekijän tulee varmistua toisen osapuolen vapaaehtoisuudesta. Jos tekijä ei tiennyt, mutta hänen olisi pitänyt ymmärtää, ettei toinen osapuoli ollut vapaaehtoinen, hänet voidaan tuomita myös huolimattomasta raiskauksesta.[13]

YhdysvallatMuokkaa

40 000 kotitalouden kyselyssä 38 % seksuaalisista väkivallanteoista oli kohdistunut miehiin Yhdysvalloissa vuonna 2013. Kansallisen rikosuhritutkimuksen tutkija Lara Stemplen mukaan naisten ja miesten kokemukset ovat yllättävän lähellä toisiaan. Vuoteen 2012 asti FBI määritteli raiskauksen naiseen kohdistuvaksi. 2010 National Intimate Partner and Sexual Violence Surveyn mukaan seksuaalisen väkivallan uhreja oli 1,27 miljoonaa naista ja 1,267 miljoonaa miestä. Miesuhreilla on erittäin usein masennusta ja seksuaalisia toimintahäiriöitä. Vankiloissa naisia hyväksikäyttävät yleensä vankitoverit, miehiä vartijat, usein naispuoliset, etenkin nuorisovankeja. Vankiuhrit eivät ole mukana yleisissä seksuaaliväkivaltaluvuissa.[14]

Jonkinlaista pakottamista seksiin kokee arviolta 50 % miehistä. Yliopistoissa opiskelevista naisista 23–46 % myönsi painostaneensa miehiä seksiin verbaalisesti, pitämällä väkisin paikallaan, asein tai muuten. Näissä kuten yleensäkin tutkimuksissa seksiin pakottamisesta on ongelmana se, että ne sekoittavat hyvin eriasteisia tapahtumia ja voivat olla asenteellisia.[15]

RaamatussaMuokkaa

Viidennessä Mooseksen kirjassa luvussa 22 on lakeja liittyen raiskaukseen. Siinä aviorikokseen suostuneita osapuolia rangaistaan kuolemalla. Jos esimerkiksi toiselle kihlattu koskematon tyttö ja mies tavataan sukupuoliyhteydestä kaupungissa, eikä tyttö ole huutanut apua, tulee heidät molemmat surmata (5. Moos. 22:23-24).

Jos mies tapaa toiselle kihlatun tytön kaupungin ulkopuolella ja pakottaa (chazaq) hänet makaamaan kanssaan, tulee mies surmata ja tyttö vapauttaa. Tällaista tekoa pidetään verrannollisena henkirikokseen. (5. Moos. 22:25-27). Jos taas mies käy käsiksi (taphas) koskemattomaan tyttöön, jota ei ole kihlattu, ja makaa hänen kanssaan ja heidät tavataan teosta, tulee miehen maksaa tytön isälle 50 hopeasekeliä ja ottaa häpäisemänsä tyttö vaimokseen, eikä hän saa hylätä tätä koko elinaikanaan (5. Moos 22:28-29).

LähteetMuokkaa

  1. UN Security Council Resolution 1820 (Internet Archivessa, tallennettu 11.7.2008) 2008. United Nations. Viitattu 19.2.2015. (englanniksi)
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 1015. raiska - sanan etymologiaa. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-x.
  3. Nirvi, R. E.: Eräistä likaa ja rikkaa merkitsevien sanojen käyttötavoista, s. 398–480 (pdf) (erityisesti kohta Raiska, sivut 406–408) Virittäjä (?). 1950. kotikielenseura.fi. Viitattu 14.9.2014.
  4. raiskata Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 11.5.2019.
  5. Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen: Rikollisuustilanne 2006: luku 4 "Seksuaalirikokset" Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Viitattu 19.2.2015 (siirto viitemallineeksi).
  6. Tilastokeskus: 38 prosentissa raiskausrikoksista epäiltynä tekijänä ulkomaalainen vuonna 2019 Iltalehti. 22.5.2020.
  7. Smith-Spark, Laura: How did rape become a weapon of war? BBC News -sivusto. 8.12.2004. BBC. Viitattu 19.2.2015. (englanniksi)
  8. The rape of men, The Observer, Sunday 17 July 2011
  9. a b c Viihteen luomat myytit antavat raiskauksista väärän kuvan – Tutkija: puskaraiskaus ei aina ole nopea, tekijä käyttäytyy kuin rakkaussuhteessa Helsingin Sanomat. 9.7.2018.
  10. Male Rape The National Center for Victims of Crime. Viitattu 12.3.2006.
  11. Ohjeita seksuaalirikosten uhreille Raiskauskriisikeskus Tukinainen. Viitattu 19.2.2015.
  12. a b Seksuaalisen väkivallan maa: Papua-Uuden-Guinean miehistä yli puolet on osallistunut joukkoraiskaukseen Helsingin Sanomat. 7.12.2016.
  13. Brottsbalk (1962:700) (BrB) 6 kap. 1 § | Lagen.nu lagen.nu. Viitattu 7.1.2021.
  14. When Men Are Raped, Hanna Rosin, Slate, 4/2014.
  15. Sexually Aggressive Women: Current Perspectives and Controversies. - Review - book review, professor Renee N. Saris, Bnet, CBS, pages 1 & 2

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raiskaus.