Jouhikko

vanha jousisoitin

Jouhikko (myös jouhikannel, jouhikas tai jouhkannel) on polvien välissä soitettava lyyrasoitin jota soitetaan jousella. Se kuuluu perinteisiin suomalaisen kansanmusiikin soittimiin.[1] Jouhikon lähimmät sukulaiset ovat Virossa hiiukannel tai rootsikannel ja Ruotsissa tal(l)harpa tai stråkharpa[2]. Jouhikon tunnetuin länsieurooppalainen sukulaissoitin on walesilainen crwth. Shetlannissa jouhikon kaltainen jousisoitin on nimeltään gue ja Saksassa rotte[1].

Rauno Niemisen valmistama kolmikielinen jouhikko.

Jouhikko kehittyi kun lyyraa alettiin soittamaan jousella, luultavasti Britteinsaarilla, josta se kulkeutui Shetlanninsaarten ja Norjan kautta Ruotsiin päätyen Viroon ja Suomeen.[1]

Jouhikossa on ollut perinteisesti kahdesta neljään kieltä, joista yhdellä tai kahdella soitetaan melodiaa, muut kielet ovat bordunakieliä.[3] Yleisimmän G-vireisen jouhikon viritys on a1-d1-g1. [4] Jouhikon kielet valmistetaan hevosen jouhista.

1900-luvun alkuun asti jouhikko oli erityisesti tanssien säestyssoitin Itä-Suomessa ja Karjalassa.[5] Suomalaisista etnomusikologeista jouhikkoa ovat tarkastelleet väitöskirjoissaan Otto Andersson vuonna 1923 ja Rauno Nieminen 2008.

Jouhikko Death Hawks -yhtyeen esityksessä Flow Festivaaleilla 10. elokuuta 2014.[6]

Yksi tunnetuimmista jouhikkomuusikoista on Pekko Käppi.

LähteetMuokkaa

  1. a b c jouhikon historia web.uniarts.fi. Viitattu 26.4.2021.
  2. jouhikko virossa web.uniarts.fi. Viitattu 26.4.2021.
  3. jouhikko web.uniarts.fi. Viitattu 26.4.2021.
  4. Krohn, Ilmari: Suomen Kansan Sävelmiä. Kantele- ja jouhikkosävelmiä, s. 38. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1928.
  5. Vilppu Vuori, 23, rakentaa niin jouhikon, turpapäristimen kuin huippuharvinaisen Ähtävän harpunkin – perinnesoittimet kiinnostavat ulkomailla Yle Uutiset. Viitattu 2.3.2020.
  6. Valokuvaaja Maijala Jaana HKM: Flow Festival www.finna.fi. Viitattu 14.2.2020.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Andersson, Otto: Stråkharpan: En studie i nordisk instrumenthistoria, 1923.
  • Nieminen, Rauno: Jouhikko The Bowed Lyre, 2007.
  • Nieminen, Rauno: Soitinten tutkiminen rakentamalla, esimerkkinä jouhikko, 2008.
  • Krohn, Ilmari: Suomen Kansan Sävelmiä. Kantele- ja jouhikkosävelmiä, V jakso. 1928. Perustuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemaan kokoelmaan Suomen Kansan Sävelmiä (Eerola, Tuomas & Toiviainen, Petri). Suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto. http://www.jyu.fi/musica/sks/

LevytyksiäMuokkaa

  • Hiien Hivuksista — Jouhikko Music from Finland. CD-levy, Kansanmusiikki-instituutti ‎KICD 82, 2003.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jouhikko.