Kieli (musiikki)

soittimen osa

Kieli on kielisoittimen värähtelevä osa. Valmistusmateriaali riippuu soittimen tyypistä, ne voivat olla esimerkiksi nailonia tai terästä; kuten myös puhdistettua, kuivattua ja kierrettyä eläimen suolta eli katguttia.[1]

Nauhattoman sähköbasson flatwound-kielet.
Pianon kieliä
12-kielisen kitaran kielet.

Jousisoittimet muokkaa

Viulun, alttoviulun ja sellon kielet valmistettiin pitkään lampaan suolista. 1700-luvulla kieliä ryhdyttiin valmistamaan metallista ja ohuella hopea- tai kuparipunoksella vahvistetuista suolista. Näiden käyttö yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvulla.[2][3]

Viuluissa ja alttoviuluissa matalat kielet ovat usein metallipunoksella päällystettyjä suolikieliä ja korkein kieli terästä. Sellon ja kontarbasson kielet ovat usein umpi- tai punottua terästä. [2]

Kitaran kielet muokkaa

Kitaroiden ja bassojen kieliä on roundwound-, halfwound- ja flatwound-mallisina. Yleisimmin käytetyt roundwound-kielet on päällystetty kokonaan pyöreällä metallilangalla, joka on kierretty sisälangan ympärille. Roundwoundit ovat muun mallisia kieliä kestävämpiä ja tuottavat voimakkaamman ulostulon.[1]

Flatwound-kielten pyöreä päällystelanka on hiottu litteäksi, ja ne kestävät vähemmän kulutusta ja ovat soinniltaan pehmeämpiä. Niitä käytetään yleisesti esim. jazzkitaroissa. Bassoissa flatwound-kieliä käytetään yleensä nauhattomissa bassoissa, joskin niitä voidaan käyttää myös nauhallisissa bassoissa.[1] Tästä tyyppiesimerkkinä Iron Maiden -yhtyeen basisti Steve Harris, joka käyttää bassoissaan flatwound-kieliä.

Halfwound-kielet ovat näiden kahden välimuoto.[1]

Teräskielinen akustinen kitara muokkaa

(Huomio: taulukossa tummanharmaalla merkityt ovat kierrepäällysteisiä, muut päällystämättömiä, yhtenäistä metallilankaa)

Nimi 1
(E)
in/mm
2
(H)
in/mm
3
(G)
in/mm
4
(D)
in/mm
5
(A)
in/mm
6
(E)
in/mm
Extra super light (8-38/20-97) .008/0.20 .010/0.25 .021/0.53 .030/0.76 .038/0.97
Super light (9-42/23-107) .009/0.23 .011/0.28 .024/0.61 .032/0.81 .042/1.07
Regular light (10-46/25-117) .010/0.25 .013/0.33 .026/0.66 .036/0.91 .046/1.17
Extra light w/heavy bass (9-46/23-117) .009/0.23 .013/0.33 .029/0.74 .036/0.91 .046/1.17
Medium (11-49/28-124) .011/0.28 .014/0.36 .028/0.71 .038/0.97 .049/1.24
Heavy (12-54/30-137) .012/0.30 .016/0.41 .032/0.81 .042/1.07 .054/1.37
Extra heavy (13-62/33-157) .013/0.33 .017/0.43 .036/0.91 .046/1.17 .056/1.57

Bassokitara muokkaa

(Kaikki kielet päällyslangalla)

Nimi 1
(G)
in/mm
2
(D)
in/mm
3
(A)
in/mm
4
(E)
in/mm
5
(B)
in/mm
Light (40-100/102-254) .040/1.02 .060/1.52 .080/2.03 .100/2.54 .130/3.30
Medium (45-105/114-267) .045/1.14 .065/1.65 .085/2.16 .105/2.67 .130/3.30
Heavy /Drop-C vireelle (50-120) .050 .070 .090 .120

Lähteet muokkaa

  1. a b c d Denyer, Ralph: Suuri kitarakirja. WSOY.
  2. a b Kruckenberg, Sven: Sinfoniaorkesteri ja sen soittimet, s. 208. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21226-1.
  3. Miten suolikielet vaikuttavat äänenlaatuun? How Violins OY. Viitattu 28.10.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.