Johannes Olai Pratanus

Johannes Olai Pratanus (1620–1676) toimi Turun akatemian logiikan ja metafysiikan professorina 1650 alkaen. Samana vuonna hän nai vaikutusvaltaisen piispa Rothoviuksen tyttären, mikä avioliitto vahvisti piispan ympärille muodostunutta perhedynastiaa Turun akatemiassa.[1][2]

TaustaMuokkaa

Johannes Olai syntyi 1620 Hälsinglandissa Ruotsissa. Hän opiskeli vuodesta 1637 Uppsalan yliopistossa ja vuodesta 1640 vasta perustetussa Turun akatemiassa.[3] Turussa hän väitteli 1645 Rothoviuksen suosikin [4] Wexioniuksen johdolla. Saatuaan 1647 maisterin arvon hän jatkoi opiskeluaan Leidenin yliopistossa 1648[5], mikä oli Hollannissa opiskelevien suomalaisten keskuspaikka.[6]

TyöuraMuokkaa

Leidenista palattuaan Pratanus toimi lyhyen ajan Turun kaupunginsihteerinä [3], kunnes nimitettiin professoriksi Turun akatemiaan. Värmlannin ja Taalainmaan maakuntien inspehtori 1653[5] ja Paraisten kirkkoherra 1655 vaimonsa veljen Isaacus Rothovius nuoremman jälkeen[2][7]. Kemiön kirkkoherra 1660.

PerheMuokkaa

Pratanus oli naimisissa piispa Rothoviuksen tyttären Marian (k.1691) kanssa. Häät vietettiin 7.5.1650 ja juhlallisuuksia mainitaan loisteliaiksi.[2] Pratanuksen lapset olivat:

  • Maria[8], puoliso 1676 Petrus Laurbecchius, Viipurin piispa
  • Margareta[9][10], puoliso 1 Anders Pryss, Kemiön kirkkoherra ja puoliso 2 Nils Höök
  • Elisabeth[11], puoliso Paul Heintzius, Jääsken kirkkoherra
  • Sigfrid[12], puoliso Raahen kirkkoherra Abraham Remahl
  • Katarina[13], puoliso 2 Suno Ramberg, luutnantti
  • Kristina, osallistui miehensä, kruununvouti J.Gardlingin murhaan ja sai elinkautisen tuomion vuonna 1706.[14]

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Nikander, G.: Kimito-bygdens historia II, 1944
  • Parvio, M.: Isaacus Rothovius , Suomen kirkkohistoriallinen seura, Helsinki 1959

LähteetMuokkaa

  1. Parvio 1959, 285
  2. a b c Parvio 1959, 322
  3. a b Nikander 1944, 200
  4. Parvio 1959, 274
  5. a b Kotivuori, Yrjö: Johan Pratanus. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 16.9.2010.
  6. Nuorteva 1999, 403
  7. Parvio 1959, 318
  8. Kotivuori, Yrjö: Petter Laurbecchius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 16.9.2010.
  9. Kotivuori, Yrjö: Anders Pryss. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 16.9.2010.
  10. Kotivuori, Yrjö: Nils Höök. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. luettu 16.9.2010
  11. Kotivuori, Yrjö: Påhl Heintzius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 16.9.2010.
  12. Kotivuori, Yrjö: Abraham Remahl. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 16.9.2010.
  13. Kotivuori, Yrjö: Suno Ramberg. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 16.9.2010.
  14. Helsingin yliopiston virkamiehet helsinki.fi. Viitattu 25.11.2011.