Mikael Wexionius

ruotsalainen oikeustieteilijä

Mikael Wexionius (aateloituna vuodesta 1650 Gyldenstolpe; 16. helmikuuta 1608 tai 1609 Småland28. kesäkuuta 1670 Turku) oli ruotsalaissyntyinen Turun akatemian professori. Hän sai politiikan ja historian professuurin akatemian perustamisvuonna 1640 ja oikeustieteen professuurin vuonna 1647. Hänet promovoitiin vuonna 1650 Suomen ensimmäisenä oikeustieteen tohtoriksi, ja aateloitiin samana vuonna nimellä Gyldenstolpe. Vuodesta 1657 Wexionius toimi asessorina Turun hovioikeudessa, jolloin hän luopui professorinviroistaan. Oikeustieteen virkaa tuli hoitamaan hänen veljensä Olof Wexionius.

Mikael Wexionius promovointivuonna 1650.

Suomessa ollessaan hän kirjoitti kerta toisensa jälkeen Per Brahelle, että smoolantilaisena hän oli "tässä maassa muukalainen" ja sanoi surevansa "sitä hetkeä, jolloin hän tuli tähän maahan".[1]

Wexioniuksen latinankielinen väitöskirja Discursus politicus de prudentia vuodelta 1642 oli ensimmäinen Turussa puolustettu väitöskirja ja ensimmäinen Suomessa painettu teos. Hänen teoksensa Epitome descriptionis Svecia, Gothiae, Fenningiae et subjectarum provinciarum (1650) oli ensimmäinen maantieteellinen ja tilastotieteellinen esitys Ruotsin valtakunnasta ja pitkään ainoa vastaava teos.

Hänen puolisonsa oli vuodesta 1637 Susanna Nilsintytär Crucimontanus (k. 1669).

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Nils Erik Villstrand: Valtakunnanosa, s. 23–28. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2012.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.