Leidenin yliopisto
Leidenin yliopisto (Universiteit Leiden) on Leidenin kaupungissa sijaitseva Alankomaiden vanhin yliopisto. Kahdeksankymmenvuotisen sodan kapinajohtaja Vilhelm I Oranialainen perusti yliopiston vuonna 1575. Alankomaiden hallitsijasuvulla on edelleen läheiset suhteet yliopiston kanssa.
| Leidenin yliopisto | |
|---|---|
| Universiteit Leiden | |
 |
|
 |
|
|
lat. Academia Lugduno-Batava
|
|
| Motto | Libertatis Praesidium |
| Perustettu | 1575 |
| Rehtori | Carel Stolker |
| Henkilökunta | 5 500 |
| Opiskelijoita | 25 800 (2015–2016) |
| Sijainti | Leiden & Haag, Alankomaat |
| Yhteistyö | Europaeum, LERU, Coimbra-ryhmä |
| Sivusto |
www |
Nykyisin yliopisto on kansainvälisesti arvostettu, ja sillä on yhdeksän tiedekuntaa, yli 50 laitosta ja yli 150 perustutkinto-ohjelmaa.
Yliopisto kuuluu Coimbra-ryhmään, Euroopan tutkimusyliopistojen liittoon sekä Europaeumiin.
Historia muokkaa
Vuonna 1575 vasta muodostuneella Alankomaiden tasavallalla ei ollut pohjoisosissaan yhtään yliopistoa. Etelässä Espanjan Alankomaissa, nykyisen Belgian alueella oli Leuvenin yliopisto, mutta se oli tiukasti espanjalaisten hallinnassa. Vilhelm Oranialainen perusti yliopiston Leideniin tarkoituksena kouluttaa sekä protestanttisia kirkonmiehiä että muita oppineita Alankomaiden tarpeisiin. Ironisesti Vilhelmin vastustajan keisari Filip II:n nimi esiintyy yliopiston perustamisasiakirjassa, koska hän oli vielä de jure Hollannin kreivi. Filip reagoi kieltämällä kaikkia alamaisiaan opiskelemasta Leidenissä.[1]
Leiden houkutteli pian huomattavia oppineita puoleensa, ja 1600-1700-luvuilla sillä oli maine korkealaatuisena yliopistona, jonne tultiin opiskelemaan kaukaa. 1800-luvun lopulla yliopiston maine kohosi jälleen, etenkin luonnontieteiden alalla, ja siitä tuli yksi Euroopan johtavaista yliopistoista. Se on säilyttänyt korkean tieteellisen tason ja maineen, ja on edelleen sekä Alankomaiden että koko Euroopan parhaita yliopistoja.[1]
Yliopisto tänään muokkaa
Leidenin yliopistolla ei ole varsinaista kampusaluetta, vaan sen rakennuksia on ympäri kaupunkia. 1998 se laajeni Haagiin, missä sillä on sivukampus.
Yliopisto on jaettu seitsemään tiedekuntaan: arkeologian, hallintotieteiden ja kansainvälisten suhteiden, humanististen tieteiden, oikeustieteen, lääketieteen, luonnontieteiden ja yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tiedekuntiin.
Leidenin yliopiston yhteydessä on joukko museoita ja tutkimuslaitoksia, kuten Alankomaiden kuninkaallinen Kaakkois-Aasian ja Karibian tutkimuksen instituutti KITLV (per. 1851), Leidenin observatorio (per. 1633), kansallinen arkeologinen museo Rijksmuseum van Oudheden jonka Egyptin ja Intian osastot ovat erityisen huomattavat; Alankomaiden muinaisaikojen museo ja kolme etnografista museota; sekä kasvitieteellinen puutarha Hortus Botanicus, joka on Alankomaiden vanhin ja yksi vanhimpia maailmassa.
Huomattavia henkilöitä muokkaa
Spinoza-palkinnon saajista 25 on ollut Leidenin yliopiston professoreita.
Neljä Leidenin tutkijaa on saanut Nobelin palkinnon:
- Kamerlingh Onnes, fysiikka 1913, suprajohtavuuden löytäminen
- Hendrik Lorentz ja Pieter Zeeman, fysiikka 1902, Zeemanin ilmiö
- Willem Einthoven, lääketiede 1924, EKG:n keksiminen
Leidenissä vaikuttaneita tutkijoita ja opettajia:
- Justus Lipsius, filosofi, filologi ja humanisti
- Hugo Grotius, lakimies ja oikeusfilosofi, kansainvälisen oikeuden perustaja
- Jacobus Arminius, teologi, arminiolaisuuden perustaja
- Herman Boerhaave, lääkäri ja botanisti
- Paul Ehrenfest, itävaltalainen fyysikko ja matemaatikko
- Johan Huizinga, historioitsija ja yksi nykyaikaisen kulttuurihistorian perustajista
Leidenissä opiskelleita:
- Baruch Spinoza, juutalainen filosofi; opiskeli Leidenissä mutta ei valmistunut
- Jacobus Henricus van ’t Hoff, kemisti ja Nobel-palkinnon saaja; opiskeli Leidenissä
- Johannes Diderik van der Waals, fyysikko ja Nobel-palkinnon saaja; opiskeli Leidenissä
- Jan Tinbergen, Nikolaas Tinbergenin veli, ekonomisti ja Nobelin taloustieteen palkinnon saaja; opiskeli Leidenissä
- Nikolaas Tinbergen, Jan Tinbergenin veli, etologi ja ornitologi, lääketieteen Nobel-palkinnon saaja; opiskeli Leidenissä
- Tjalling Koopmans, hollantilais-amerikkalainen ekonomisti; opiskeli Leidenissä
Kuvia muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Willem Otterspeer: The Bastion of Liberty - Leiden University Today and Yesterday. Leiden: Leiden University Press, 2008. ISBN 9789087280307. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leidenin yliopisto Wikimedia Commonsissa
