Johan Wilhelm Meinander

Johan Wilhelm Meinander (23. syyskuuta 1715 Ruotsi26. helmikuuta 1784 Sulkava) oli sahan omistaja ja puutavaran suoran ulkomaankaupan edelläkävijä, mutta myös maanviljelijä, kruununvouti ja lääninsihteeri.[1]

Meinanderin vanhemmat olivat kruununvouti Olof Meinander ja Anna Magdalena Wargentin. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Birgitta Poppia (n. 1716-1748) ja toinen vuodesta 1749 Maria Krogia (1731-1797). Meinander seurasi isäänsä Savon alisen kihlakunnan kruununvoutina 1741, mutta oli myös Iitlahden tilan omistaja ja maanviljelijä Sulkavalla. Hänen vuonna 1765 rakentamansa Miettulan yksiraaminen sahalaitos sai 1500 tukin vuotuisen kiintiön ja luvan käydä suoraa sahatavaran kauppaa Venäjälle vuonna 1768, osin maaherra Anders Henrik Ramsayn tuella. Meinanderin Sulkavan Kuhakoskeen perustama toinen saha jäi taas lähinnä hänen poikansa Paulin hoidettavaksi. Loviisan porvarit vastustivat Meinanderin liiketoimia, mutta paikalliset talonpojat taas näkivät puukaupassa itselleen uusia ansiomahdollisuuksia. Meinanderilla oli myös Savon alueen säätyläisten tuki. Vuonna 1772 tehtiin virallinen päätös, että kaikki Savon ja Pohjois-Hämeen sahat saavat viedä lautatavaraa Venäjälle ohi tapulikaupunkinsa Loviisan. Päätös oli periaatteessa vastoin Ruotsin tuolloista talouspolitiikkaa, mutta se oli samalla osoitus 1700-luvun lopulla alkaneesta talouden vapautumiskehityksestä. Meinanderin lapsista ja heidän perheistään kehittyi isänsä tavoin muun muassa liike- ja virkamiehiä. Hänen poikansa Adolf Meinander, Oulun läänin maaherra, aateloitiin 1800-luvun alussa Edelsvärdinä.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b Teerijoki, Ilkka: ”Johan Wilhelm Meinander”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 623-624. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9. Teoksen verkkoversio.