Anders Henrik Ramsay

Anders Henrik Ramsay (15. helmikuuta 1707 Somero2. joulukuuta 1782 Espoo) oli suomalainen kenraaliluutnantti, valtiopäiväpoliitikko, kartanonomistaja ja 1765–1774 Kymenkartanon ja Savon läänin sekä 1774–1776 Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra. Ramsay omisti Jakkarilan, Kalaxin, Bergstadin, Hornhattulan, Jernbölen ja Tuomarilan kartanot Porvoossa. Lisäksi hänelle kuului Espoon kartano, jossa oli 52 rälssitilaa. Hän kuului Ramsayn aatelissukuun.[1]

ElämäkertaMuokkaa

Anders Henrik Ramsay syntyi vuonna 1707 suvulle kuuluneessa Ihamäen kartanossa ja osallistui 11-vuotiaana isänsä kanssa 1718 Norjan sotaretkeen. Hänestä tuli Uudenmaan rakuunarykmentin kornetti vuonna 1731. Ramsay siirtyi Ranskaan sotapalvelukseen vuonna 1734, sai luutnantin arvon vuonna 1735 ja kapteenin arvon vuonna 1741. Hattujen sodan puhjettua samana vuonna Ramsay palasi kotimaahansa ja tammikuussa 1742 hänet nimitettiin kapteeniksi Hämeen ratsuväkirykmenttiin. Epäonnisen sodan jälkeen Ramsay oli hovipuolueen kannattaja ja valtaapitävä hattupuolue epäili häntä säätyvallan vastaisista vehkeilyistä 1756 ja 1758, mutta todisteita ei löytynyt. Hattujen jouduttua oppositioon Ramsay sai kuningas Aadolf Fredrikiltä everstin arvon vuonna 1762.

Ramsay nimitettiin vuonna 1765 Kymenkartanon ja Savon läänin maaherraksi. Kun kuningas Kustaa III kaappasi säädyiltä vallan 19. elokuuta 1772, Ramsay oli hänen lähimpiä tukijoitaan. Vallankaappauksen jälkeen kuningas nimitti Ramsayn myös Kymenkartanon ja Savon läänin linnoitusten ylikomendantiksi eli tehtävään, jossa hän vastasi itärajan puolustuksesta, jos venäläiset yrittäisivät palauttaa säätyjen aseman Ruotsissa.

Läänin rälssitalonpoikien yrittäessä parantaa olojaan maaherra Ramsay joutui heidän kanssaan vakavaan selkkaukseen Elimäellä. Kustaa III ratkaisi tilanteen kutsumalla Ramsayn vuonna 1774 Tukholmaan ja määräämällä toisen uskottunsa, Jacob Magnus Sprengtportenin, sovittelijaksi Elimäelle. Ramsayn kuningas nimitti samana vuonna Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherraksi, mutta tämä joutui eroamaan terveydellisistä syistä jo vuonna 1776.

Vuonna 1766 Ramsay korotettiin vapaaherraksi, mutta häntä ei introdusoitu Ruotsin ritarihuoneelle, sillä hänellä ei ollut miespuolista jälkeläistä. Ramsay kuoli vuonna 1782 Jakkarilassa 75 vuoden iässä. Hän oli naimisissa Maria Christina Hisingin kanssa. Heillä oli tytär, Sofia Lovisa Ramsay, joka nai serkkunsa Otto Wilhelm Ramsayn.

LähteetMuokkaa

  1. Georg Haggrén: Ramsay, Anders Henrik (1707 - 1782) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.