Avaa päävalikko
Iltakonsertti torilavalla.
Sininen virta on uusi taideteos, joka johtaa porttien kautta taidemuseolta torille
Kojuja markkinapäivänä.

Joensuun kauppatori on kaupungin keskus ja vilkas kohtaamispaikka. Se rajoittuu Vapaudenpuistoon, Torikatuun, Koskikatuun, Kauppakatuun (kävelykatu) ja Siltakatuun. Tori on ollut samassa paikassa vuodesta 1848, tosin alun perin alue käsitti myös Vapaudenpuiston.[1] Suomalaisin graniittikivilaatoin pinnoitetun (vuoden 2018 lopulla valmistuneen uudistuksen myötä) torin pinta-ala on 6 000 m². Torin keskellä on myös vesiaihe, kiinteä juomavesipiste ja istumatilaa. Torin laidalla kävelykadun (Kauppakatu) ja Siltakadun kulman tutumassa on myös uusi kaarevakattoinen torilava nykyaikaisine oheistiloineen ja tekniikoineen.[2][3][4] Torin alle valmistui toriparkki lokakuussa 2018.[5]

Elävä toriMuokkaa

Torilla näkyvät vuodenajat. Talvi on hiljaisempaa aikaa, mutta silloinkin siellä on esimerkiksi karjalanpiirakoiden, sultsinoiden ja munkkien myyjiä, tapahtumia ja näyttelyitä, käsityö- ja vaatekauppiaita sekä katuruokakojuja. Lauantai on talvellakin usein vilkkain toripäivä.

Keväällä torille ilmestyvät taimien myyjät ja jäätelökioskit. Lisäksi katuruokakojujen määrä lisääntyy. Myös esimerkiksi Marttakahvila avautuu huhti–toukokuussa.

Kesällä tori on vilkkaimmillaan. Kesän etenemisen näkee vihannes- ja marjamyyjien määristä ja heidän valikoimistaan. Torilla on tällöin myös useita käsitöiden, taloustavaroiden, lahjatavaroiden ja työkalujen myyjiä. Valmista ruokaa on tarjolla monenlaista: paistettuja muikkuja ja vietnamilaisia kevätkääryleitä, keittoja ja tuoreita karjalanpiirakoita. Useana kesäsunnuntaina torilla pidetään suuri kirpputori.

Kesällä torilla on myös erilaista neuvontapalvelua: nettitori, joka tarjoaa internetyhteyksiä ja tietokoneneuvontaa, kaupungin matkailukioski, josta turisti saa tietoa, kulttuurikioski, joka välittää lippuja muun muassa kesäteattereihin ja marttojen toripöytä, josta saa sienineuvontaa.

Pitkälle syksyyn torilla myydään syksyn satoa pelloilta, puutarhoista ja metsistä. Torikahvilat sulkeutuvat vasta kun säät muuttuvat hyvin talvisiksi.

Torin suurimmat vuotuiset tapahtumat ovat vappu, Kulttuuritori[6] kesäisin, ToriFest[7] ja Joen yö[8] elokuussa, joulunavaus marraskuussa sekä uudenvuoden vastaanotto. Molempien viimeksi mainittujen tapahtumien yhteydessä järjestetään myös ilotulitusnäytös.

Torilla on järjestetty myös muun muassa sotilasparaateja, mielenosoituksia, lumilautailutapahtumia, jään- ja lumenveistokilpailuja sekä ulkoelokuvaesityksiä, jolloin on toisinaan käytetty jopa lumipenkkaa valkokankaana. Vaalien alla torille nousee puolueiden ja ehdokkaiden vaalitelttoja ja soppatykkejä. Torin suurimpia tapahtumia on ollut syyskuussa 2006 Euroopan mestari Jukka Keskisalolle järjestetty kultamitalijuhla.

Taksiasema on torin itälaidalla Koskikadun ja Torikadun kulmassa. Torityömaan ajan se sijaitsi korttelin päässä Niskakadulla ja Torikadulla.[5]

Torin ympäristöMuokkaa

 
Vapunpäivää torilla.
 
Korikauppaa markkinapäivänä.

Koskikadun ja Torikadun kulman Carlsonin tavaratalo valmistui huhtikuussa 2007. Sitä ennen tontti oli pysäköintipaikkana. Tontilla oli 1990-luvulla niin sanottu Lasipalatsi ja sitä ennen linja-autoasema. Taitokortteli on Carlsonin tavaratalon vieressä.

Koskikadulla sijaitsee Carelicum matkailuneuvontoineen. Samassa yhteydessä toimii myös Pohjois-Karjalan museo Hilma. Carelicum aloitti talossa 1998. 1980-luvun alussa valmistunut graniittinen rakennus tunnetaan entisenä Maakuntapankin (Säästöpankin) talona. Sen vieressä on Kekäleen talo, jonka yläkerrassa toimii yökerho, viihderavintola Las Palmas[9]. Koskikadulla Kauppakadun kulmassa sijaitsi aiemmin entinen osuusliike Oma-Avun talo (1937), jossa on useita pieniä liikkeitä. Talo tunnettiin viime vuodet pizzeria Veronan talona. Rakennus purettiin kevään 2013 aikana ja Osuuspankin 6-kerroksinen liike- ja asuintalo valmistui vuoden 2015 lopussa.

Kauppakadulla on vuonna 2003 valmistunut 7-kerroksinen Torinhelmi. Paikalla oli ennen kaksikerroksinen Hankkijan talo (1953), josta osa on edelleen jäljellä Keskuskujan puolella. Pankkitalo (1951) on torin reunan jyhkein talo. 7-kerroksisen talon ulkopinta on vuolukiveä. Talossa toimi vuoteen 1985 Suomen Pankki sekä Säästöpankki. Talossa on muun muassa Silmäasema, urheiluliike, valokuvaliike, ravintola Bar & Play sekä asianajotoimistoja. Elokuvateatteri Aallotar toimi talossa syksyyn 2005.

Torinhelmen ja Pankkitalon välissä on Keskuskuja, entinen esikaupunkilinja-autojen pysäkki. Paikalla on nyt lasten leikkipaikka ja katutaideteos Sininen virta (2005), joka johtaa Joensuun taidemuseolle. Keskuskujan vieressä on pienehkö, viihtyisä Keskuspuisto, jossa on muun muassa veistostaidetta. Nykyisin Keskuspuiston yhteydessä sijaitsee myös pitkälle syksyyn palveleva Päivänurmen Torikahvio ja -pubi.

Kävelykadulle sijoitettiin kesällä 2007 pronssinen Susi kosiomatkalla eli Kosiosusi-veistos (2007). Saman patsaan lasikuituinen versio oli esillä kesällä 2006.[10]

Siltakadulla Kauppakadun kulmassa on Teräskulman talo (1938), joka tunnettiin myös Tiimarin talona, kunnes liike lopetettiin 2013.

Torin laidalla Siltakadulla on kaksi suurta kiinteistöä, (Yhdyslinna ja Ora-Kotila), joista Ora-Kotila on osa Iso Myy -kauppakeskusta, jonka sisäänkäynti valmistui Siltakadulle keskelle korttelia keväällä 2007. Taloissa ovat toimineet aikaisemmin Suomen Yhdyspankki, Kansallis-Osake-Pankki (myöhemmin Merita Pankki ja Nordea) ja tavaratalo Kotilainen. Siltakadun varrella ovat muun muassa Rax Buffet, R-kioski ja Joensuun Uusi Apteekki. McDonald's lopetti toimintansa joulukuun lopussa 2006, ja tilalle avattiin pub Gloria maaliskuussa 2007.

Siltakadulla Torikadun kulmassa on Pohjois-Karjalan Osuuskaupan PKO:n talo, Valtakulma (1942), jossa on hotelli Vaakuna. Talo tunnetaan Sokoksen talona.

KauppahalliMuokkaa

Vuonna 1968 valmistunut kauppahalli sijaitsi torin etelälaidalla. Vanha puinen kauppahalli, joka valmistui 1902 ja purettiin vuodenvaihteessa 1968–1969, sijaitsi torin vastakkaisella laidalla Siltakadun varressa. Sen purkamista edelsi kiivas poliittinen kädenvääntö.[11][12]

Vuonna 2016 Joensuun kaupunki teki päätöksen kauppahallin purkamisesta, sillä sen peruskorjausta ei ole pidetty kannattavana varsinkin kun suunnitelma toriparkista on vireillä. Halli suljettiin 30.8.2016, ja se purettiin marras-joulukuussa 2016.[13][14][15]

MarkkinatMuokkaa

 
Joensuun tori markkinapäivänä.
 
Viipurinrinkeli.

Torilla on markkinat vähintään neljä kertaa vuodessa: tammikuussa, huhtikuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

Kauppatorin markkinat ovat yleensä kaksipäiväiset, ja ne pidetään pääsääntöisesti kunkin kuukauden toisena torstaina ja perjantaina. Tori ja kävelykatu täyttyvät tuolloin eri puolilta Suomea tulleista kiertävistä markkinamyyjistä sekä Joensuun ja oman maakunnan kauppiaista. Viipurinrinkeli on eräs markkinoiden erikoisherkuista.

Syyskuussa torilla on suuret sadonkorjuumarkkinat (Joensuun syysmarkkinat) http://www.joensuunvirta.fi/tapahtumat/. Keväisin ja syksyisin kauppatorilla järjestetään myös kalamarkkinat, jotka aikaisemmin pidettiin Rantapuistossa.

Markkinoiden aikaan Joensuun kaupoissa on markkinatarjouksia ja ravintoloissa markkinatansseja. 1960-luvulle saakka markkinoiden yhteydessä pidettiin myös suuret hevosmarkkinat. Hevosia myytiin viimeisenä vuosina urheilutalon ja Länsikadun välisellä alueella, nykyisessä Ystävyydenpuistossa.

Torin menneisyyttäMuokkaa

Linja-autoasema tuli torille 1930-luvulla, kun moottoriliikenne muutti katukuvaa. Matkahuollon rakennus oli Torikadun laidalla 1960-luvun loppuun saakka. Vuonna 1930 valmistui myös Shellin huoltoasema.[16]

Toriparkki ja torin remonttiMuokkaa

Torin alle valmistui toriparkki lokakuussa 2018. Joensuun kaupunginvaltuusto oli käsitellyt asiaa useaan kertaan, ja keväällä 2006 se päätti antaa luvan aloittaa torinaluspysäköinnin mahdollistavan asemakaavan laadinta. Syksyllä 2016 toriparkin rakentamissuunnitelmat etenivät, kun Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) ja Joensuun kaupunki tekivät sopimuksen Joensuun toripysäköintilaitoksen rakentamisesta. Samalla torin pinta uusittiin, ja uusi tori avattiin 25.11. 2018. Kahden vuoden ajan tori toimi läheisellä kävelykadulla ja Keskuskujalla.[17][5] [18]

Torista sanottuaMuokkaa

 
Kirpputori täyttää torin useana kesäsunnuntaina.
 
Torin taksikoppi sijaitsi kesällä 2011 Torikadun puoleisella laidalla.

Ismo Björn Joensuun toria koskevassa kolumnissaan Aution torin ruhtinaallisuus on suomalaista ylellisyyttä (Karjalainen 18.10.2006) lausahti muun muassa seuraavaa:

"Tori on avoin ajatusten vaihtopaikka, kaupungin sydän ja kaupantekoa varten varattu aukio. Tori on edustava kaupunkitila, poliittisen toiminnan näyttämö, kaupunkilaisten olohuone ja kuva kaupungista. Parkkipaikka tori ei ole."
"Torikahviossa tapaat todelliset torihirmut. Kesän kulkua voi mitata torilla hankitun rusketuksen syvenemisestä."
"Tori on poliittisen toiminnan kanava tarjoten paikan järjestetylle ja myös spontaanille yhteen keräytymiselle. Torilla käydään läpi samat rituaalit vuosikymmenestä toiseen."
"Tori on viihdekeskus, joka tarjoaa viihdykettä, katusoittoa, kuunneltavaa, syötävää, juotavaa, rihkamaa ja pelejä."
"Torin poikki kulkeva ihminen osoittaa, että hän ei ole ruutukaavan vanki, vaan voi valita omat reittinsä."
"Toriparkki näyttää olevan joensuulainen Vuotoksen allas: se nousee pintaan, vaikka kuinka huuhtoisit."

Arttu Käyhkö kolumnissaan Lihapiirakka kahdella tikillä ja pieni maito, kiitos! Karjalaisessa 6.10.2006 pakinoi seuraavasti:

"Jos haluat tarkastaa mitä kello on, niin sitä ei kannata tehdä torilla, ei ainakaan viikonloppuna. Sama sääntö pätee kengännauhoihin: niitä ei pidä jäädä sitomaan torille missään tapauksessa vaan siirtyä sivummalle vaikka kierien. Kello voi nimittäin olla jotain välillä 24-04 yöllä, ja siihen aikaan ihmiset jonottavat torin nakkikioskeilla ruokaa. Ja pysähtyminen, tai selvä vauhdin hidastaminen, 30 metrin säteellä jonosta on vähintään yhden jonottajan, yleensä nuorehkon tai keski-ikäisehkön miehen, mielestä ilmiselvä etuiluyritys ja riittävä syy tappelun aloittamiseen."

LähteetMuokkaa

  1. Heikki Tarma: Tori keskellä kaikkea. Karjalainen 24.7.2017
  2. Mikko Heikkilä ja Tuomas Santasalo: Tori osa kauppaa ja kaupunkeja. Suomalaisia kauppatoreja 2006
  3. Tanja Perkkiö: Joensuun uusi tori maksoi 4 miljoonaa: "Meillä on maailman uniikein torilava, maailman parasta juomavettä ja graniitin väri on Karelia Red" Yle Uutiset. 23.11.2018. Viitattu 31.7.2019.
  4. Kauppatori Joensuu Events -verkkosivusto. Joensuun kaupungin tapahtumapalvelut. Viitattu 9.8.2019.
  5. a b c Yrittäjät evakkoon pariksi vuodeksi. Sanomalehti Karjalainen, 22.9.2016.
  6. Joensuun kaupunki: Kulttuuritori Joensuun kaupungin verkkosivut. Viitattu 31.7.2019.
  7. ToriFest ToriFest-tapahtuman verkkosivusto. Viitattu 31.7.2019.
  8. Joen yö: Ohjelma Joen yö -tapahtuman verkkosivusto. Viitattu 31.7.2019.
  9. Viihderavintola Las Palmas: Tapahtumat Viihderavintola Las Palmas -verkkosivusto. Viitattu 31.7.2019.
  10. Joensuun kaupunginhallituksen pöytäkirja 14.5.2007
  11. Kulttuuriympäristö osaksi matematiikanopetusta -hanke: Joensuun kauppahalli Joensuun kaupungin KuMa-verkkosivusto. 2007. Viitattu 31.7.2019.
  12. Joensuun tori Yle Uutiset / Muistikuvia Joensuusta. 2010. Viitattu 31.7.2019.
  13. Karjalan Heili 31.8.2016: Kauppahallia hyvästeltiin tiistaina
  14. Tori: Parjattu halli katosi Karjalainen 3.12.2016 s. A32
  15. Matti Siippainen: Kauppahalli vielä puuttuu. Karjalainen, 10.11.2018, s. 41.
  16. Joensuun kaupungin historia II-IV, s. 178
  17. Joensuun kaupunki 25.8.2016
  18. Matti Siippainen: Sydän sykkii ympäri vuoden: Tori on ollut keskustan elävä aukio koko Joensuun historian ajan. Karjalainen, 10.11.2018, s. 35.