Kauppakatu (Joensuu)

katu Joensuussa

Kauppakatu on Joensuun keskustan etelä-pohjoissuuntainen katu. Kolmen korttelin matkalla katu on myös Joensuun kävelykatu ja samoin kolmen korttelin välillä Suomen ensimmäinen pyöräkatu. Pääosa rakennuksista on asuinkerrostaloja. Torin lähikorttelien talot ovat liiketaloja.

Vapunpäivää torilla Kauppakadun puolella, taustalla Pankkitalo.
Kauppakadun kävelykatuosuutta Niskakadun puoleisessa päässä.
Joensuun Puhelinlaitoksen arvorakennus Kauppakatu 15:ssä Citymarkettia vastapäätä.
Piparkakkutalo (1913) on yritysten toimitilana.

Rakennuksia, liikkeitä, patsaitaMuokkaa

Kauppakadun varrella on joen puoleisella puolella, Papinkadulta alkaen, muun muassa (parilliset numerot):

  • Palvelutalo Neliapila
  • Kemiläisen autoliikkeen talo (Eero Seppälä, 1936-37)[1] [2] [3]
  • K-Citymarket (1980)
  • Erä-Urheilu (Kiinteistö Oy Kauppa-Suvanto)
  • Kekäleen talo, alun perin Pohjois-Karjalan Säästöpankin talo (1970)
  • Kauppahalli (1968)(Mauno Tuomisto), purettu 2017
  • Joensuun tori
  • Yhdyslinnan talo (1949) (Jaakko Tähtinen)
  • Ravintola Gloria
  • Iso Myy
  • Tokmanni, entinen Anttila, kauppakeskus Metropol (1992)[4]
  • Aada, hotelli ja ravintola (entinen Viehka, alun perin Pielishovi, 1965)[5]
  • Joensuun työväentalo (1981, entinen purettiin 1979) [6] [7]
  • Piparkakkutalo (Otto F. Holm, 1913)[8]
  • valtion virastotalo (arkkitehtitoimisto Gullichsen, Kairamo ja Vormala, 1990) [9]
  • Entinen Nukketeatteritalo ja galleria Harha (Viljo Raittila 1928)[10] [11]


  • Ortodoksinen kulttuurikeskus (Antti Torikka, 2009)
  • Ravintola Elias

ja vastakkaisella puolella (parittomat numerot):

  • Sininen talo (1912) , siiretty Sairaalakadulle 2017, [12], jossa Romu-Ritarit toimi vuoteen 2011; talo purettiin syksyllä 2017 siirrettäväksi Sairaalakadulle ja tilalle rakennetaan kerrostalo
  • Kahilan talo (1896) (peruskorjattu kaupungin sairaanhoidon tiloiksi 1981)[13]
  • Joensuun Puhelin Oy:n talo, nykyisin Elisa (A.W.Pitkänen, 1910–1913), sen kautta kulkevat Joensuun internet- ja puhelinkaapelit
  • Pohjois-Karjalan Yrittäjien talo (1988)[14]
  • Pysäköintitalo (1986) [15]
  • Osuuspankin asuin- ja liiketalo (2015); ennen paikalla Oma-Avun talo (1955)[16], tunnettiin pizzeria Veronan talona.
  • ravintola Luckiefun's (2021-)
  • Torinhelmi (2003), työvoimatoimisto
  • Sininen virta (entinen Keskuskuja), jossa tilapäinen tori kesällä 2017 ja 2018
  • Susi kosiomatkalla eli Kosiosusi-veistos (Eija Hänninen ja Henna Onnela 2007)
  • Pankkitalo (1951) (Markus Tavio), muun muassa ravintola Bar and Play
  • Teräskulma, (Tiimarin talo) (Martta Martikainen-Ypyä ja Ragnar Ypyä, 1938) [17]
  • Yökerho Ilona, entinen hotelli-ravintola Pielishovi (1939) ja sittemmin Karelia (1965)
  • Kino Tapio (1927)
  • Trattoria Otto
  • Kauppakeskus Centrum(1973, 2009)
  • SPR:n piiritoimisto, Ravintola Jetset
  • entinen sairaala (1952), nyt Joensuun Ellin opiskelija-asuintalo
  • Vuokrapääsky (asuintalo) ja ortodoksinen päiväkoti Pääsky
  • Laulutalo, Joensuun Mieslaulajien sali, entinen sairaalan synnytysosasto (Viljo Raittila 1928)[18] [19]

Kauppakadun pohjoispään maamerkki on (oikeastaan Rauhankadulla sijaitseva) Rauhankappeli (Juhani Viiste, 1935)[20], jonka takana on hautausmaa.

KävelykatuMuokkaa

Pääartikkeli: Joensuun kävelykatu

Kauppakatu on kävelykatuna Suvantokadun ja Niskakadun välillä. Syksyllä 2018 kävelykaduksi merkittiin myös Niskakadun ja Kauppakadun risteysalue.

PyöräkatuMuokkaa

Suomen ensimmäinen pyöräkatu avattiin 25.8. 2017 Kauppakadulle kolmen korttelin matkalle Yläsatamakadulta ja Rauhankadulle, josta uusi pyöräväylä jatkuu Siihtalan suuntaan. Pyöräkadulla saavat ajaa myös moottoriajoneuvot, mutta siellä liikutaan pyöräilijöiden ehdoilla. Autoliikenteen on sopeutettava vauhti pyöräilijöiden tahtiin. [21]

PoikkikadutMuokkaa

Papinkatu, Kalastajankatu, Malmikatu, Suvantokatu, Koskikatu, Siltakatu, Niskakatu, Yläsatamakatu, Sairaalakatu, Pohjoiskatu ja Rauhankatu.

LiikennevalotMuokkaa

Ainoat liikennevalot ovat Suvantokadun risteyksessä. Suvantokatu, Yläsatamakatu, Sairaalakatu ja Rauhankatu ovat etuajo-oikeutettuja Kauppakatuun nähden.

LähteetMuokkaa

  1. Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
  2. Hannu Mähönen: Kemiläiset takovat. 100 vuotta yritystoimintaa 1890-1990., s. 19-20. Joensuu: , 1990. ISBN 952-90-2508-4.
  3. Tuula Rantonen: Talo joka elää kahdesti. Karjalainen, 29.4.1990, s. 13.
  4. Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 5.11.2012. Viitattu 10.2.2015.
  5. Muuttunut kaupunkikuva: Kauppakatu 32, Karjalainen 3.4.2015
  6. Esko Järvelin: Vaalien vartiotulta, Joensuun työväenyhdistys 100 vuotta, s. 290-292. Joensuu: {{{Julkaisija}}}.
  7. Muuttunut kaupunkikuva: Kauppakatu 32, Karjalainen 3.4.2015
  8. Joensuun kaupunki: TORIKATU 33:n ASEMAKAAVAMUUTOS jns.fi. 21.2.2011. Viitattu 23.2.2011.
  9. Muuttunut kaupunkikuva: Kauppakatu 42-44. Karjalainen, 2.11.2011, s. 19.
  10. Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
  11. Aimo Salonen: Raittilan vaarin jäljillä kaupungilla Karjalan Heili 27.2.2021, s. 10-11. Viitattu 9.2.2021.
  12. Tiesitkö, että.... Karjalainen, 27.2.2010.
  13. Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
  14. Hannu Asikainen: Tee aikamatka Joensuuhun! kolumbus.fi. Viitattu 29.3.2012.
  15. Muuttunut kaupunkikuva. Karjalainen, 4.5.2012, s. 17.
  16. Vanha Joensuu Kaupunkikeskustayhdistys Virta. Viitattu 7.3.2020.
  17. Muuttunut kaupunkikuva Karjalainen. 21.01.2014. Viitattu 17.5.2014.
  18. Kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojelukohteet. Joensuu 1987.
  19. Aimo Salonen: Raittilan vaarin jäljillä kaupungilla Karjalan Heili 27.2.2021, s. 10-11. Viitattu 9.2.2021.
  20. Suomen siunauskappelit Osa 2, sivu 16. Kaarina 2010. ISBN 978-952-99866-5-1
  21. Joensuun kaupunki: Tule avaamaan Suomen ensimmäistä pyöräkatua joensuu.fi. 23.8.2017. Viitattu 27.8.2017.