Jean Baptiste Boussingault
Jean Baptiste Joseph Dieudonné Boussingault (2. helmikuuta 1802 Pariisi – 5. marraskuuta 1887 Pariisi) oli ranskalainen maatalouskemisti, joka auttoi tunnistamaan typen kierron perusteet osoittaessaan, että kasvit eivät ota typpeä ilmasta vaan maaperästä nitraattien muodossa.[1][2][3]
| Jean Baptiste Joseph Dieudonné Boussingault | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. helmikuuta 1802 Pariisi |
| Kuollut | 5. marraskuuta 1887 (85 vuotta) Pariisi |
| Koulutus ja ura | |
| Oppilaat | Kliment Timiryazev ja Achille Müntz |
| Tutkimusalue | Kemia, agronomia, geologia ja meteorologia |
|
|
|
Elämä ja ura muokkaa
Opiskeltuaan Saint-Étiennen kaivoskoulussa Boussingault lähti hieman yli kaksikymmenvuotiaana Etelä-Amerikkaan kaivosinsinööriksi ja tehdäkseen samalla havaintoja trooppisista luonnonilmiöistä. Espanjan siirtomaiden kapinan aikana hän työskenteli jonkin aikaa Simón Bolívarin palveluksessa, ja hänellä oli tilaisuus tehdä tieteellisiä tutkimuksia Boliviassa ja Venezuelassa sekä Cartagenan ja Orinocojoen suun välisellä alueella. Palattuaan Ranskaan hänet nimitettiin kemian professoriksi Lyoniin ja vuonna 1839 Pariisin Conservatoire national des arts et métiersin maatalouskemian ja analyyttisen kemian professuuriin. Samana vuonna 1839 Boussingault’sta tuli Institut de Francen ja Ruotsin tiedeakatemian jäsen. Ranskan kansalliskokouksen jäsenenä vuonna 1848 hän kuului maltillisiin tasavaltalaisiin.[2][1][3]
Boussingault’n ensimmäiset artikkelit käsittelivät kaivosaiheita, ja hänen oleskelunsa Etelä-Amerikassa tuotti useita sekalaisia kirjoituksia, jotka käsittelivät struuman syitä, tulivuorten kaasuja, maanjäristyksiä, trooppisia sateita ja niin edelleen ja jotka saivat Alexander von Humboldtin kiitokset. Boussingault vaikutti merkittävästi kemian käyttöön maataloudessa ja karjankasvatuksessa. Hän perusti Alsacen Pechelbronnissa sijainneelle maatilalleen laatuaan ensimmäisen koelaboratorion ja teki laajoja kokeita muun muassa kotieläinten ja viljelyskasvien ravitsemista koskevista seikoista sekä rehuaineiden ravintoarvosta. Hän löysi yhdessä Jean-Baptiste Dumas’n kanssa ilman alkuaineiden välisen suhteen. Hänen kirjoituksiinsa kuului artikkeleita typen määrästä eri ruoka-aineissa, gluteenin määrästä eri vehnissä, tutkimuksia siitä, voivatko kasvit ottaa typpeä ilmakehästä, kasvien hengityksestä, lehtien toiminnasta, lannoitteiden vaikutuksesta sekä muista vastaavista aiheista. Useat Boussingault’n kirjoituksista koottiin teokseen Mémoires de chimie agricole et de physiologie (1854). Hänen tärkein teoksensa on Traité d’économie rurale (1844). Hän sai Copley-mitalin vuonna 1878.[2][1][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Boussingault, Ernst Nordisk familjebok. 1905. Viitattu 31.05.2022.
- ↑ a b c Boussingault, Ernst Tietosanakirja. 1909-1922. Viitattu 31.05.2022.
- ↑ a b c Jean Baptiste Joseph Dieudonne Boussingault Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 31.05.2022.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jean Baptiste Boussingault Wikimedia Commonsissa
