Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia
Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia (ruots. Kungliga Vetenskapsakademien) on yksi Ruotsin kuninkaallisista akatemioista. Sen tehtävänä on tieteiden, erityisesti luonnontieteiden ja matematiikan, edistäminen. Alkuvaiheessa tiedeakatemian tavoite oli nykyistä laajempi, sillä tavotteisiin kuului myös talouden, kaupan, hyödyllisten taitojen ja valmisteita koskeva tietämyksen edistäminen (ruotsiksi): i Sverige upparbeta och kringsprida kunskaper i matematik, naturkunnighet, ekonomi, handel och nyttiga konster och manufakturer.[1]
| Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia Kungliga Vetenskapsakademien |
|
|---|---|
 Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian sinetti. |
|
| Tunnuslause | För efterkommande (suom. Jälkipolville) |
| Perustettu | 1739 |
| Tyyppi | tiedeakatemia |
| Päämaja | Lilla Frescativägen 4A, Tukholma |
| Jäsenet | noin 460 ruotsalaista ja 175 ulkomaista jäsentä |
| Aiheesta muualla | |
| Kungl. Vetenskapsakademien (ruotsiksi) | |
,_Frescati,_Norra_Djurg%C3%A5rden,_Stockholm.jpg)
Tiedeakatemia on perustettu vuonna 1739 brittiläisen Royal Societyn ja Ranskan tiedeakatemian antamaa esikuvaa seuraten.[2][1] Perustajina oli kuusi ruotsalaista tiedemiestä ja poliitikkoa. Kansainvälisesti tunnetun tiedeakatemian ensimmäisistä jäsenistä oli Carolus Linnaeus (myöhemmin Carl von Linné). Varhain mukaan tuli myös Anders Celsius.[1]
Akatemian toiminnan pääasialliset tarkoitukset ovat:
- tarjota tutkijoille poikkitieteellinen keskustelufoorumi
- tarjota tutkijoille ainutlaatuinen työskentely-ympäristö
- tukea aloittelevia tutkijoita
- edistää kansainvälisiä tieteellisiä kontakteja
- edistää tieteiden asemaa yhteiskunnassa ja vaikuttaa tiedepoliittisiin priorisointeihin
- luoda mielenkiintoa matematiikkaan ja luonnontieteisiin koululaitoksessa
- levittää tieteellistä informaatiota eri muodoissa
Akatemian erilliset Nobel-komiteat päättävät vuosittain Nobelin fysiikkapalkinnon, Nobelin kemianpalkinnon ja taloustieteen Nobel-palkintojen saajat.
Jäsenet
muokkaaTiedeakatemiassa on noin 460 ruotsalaista ja 175 ulkomaista jäsentä. Jäsenkunnan ikä on verraten korkea, sillä jäseninä saa olla korkeintaan 175 enintään 65-vuotiasta ruotsalaista jäsentä; tätä vanhempia jäseniä ei lukumäärärajoitus koske. Kaikkiaan ruotsalaisia jäseniä on tiedeakatemian historian aikana ollut noin 1 700. Jäsenet on jaettu tieteenalansa mukaan kymmeneen eri aihealueeseen eli luokkaan. Vuodesta 1810 lähtien tiedeakatemian kunniajäseneksi on valittu Ruotsin kuningashuoneen jäseniä. Vuonna 2021 esimerkiksi kruununprinssessa Victoria oli tiedeakatemian kunniajäsen.[3]
Perustajajäsenet
muokkaaJäsennumerot 1–5 arvottiin akatemian ensimmäiseen kokoukseen osallistuneiden perustajajäsenien kesken. Kokouksesta poissa ollut sai numeron 6.
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia Wikimedia Commonsissa
