Javier Zanetti
Javier Adelmar Zanetti (s. 10. elokuuta 1973[1] Buenos Aires, Buenos Airesin maakunta, Argentiina) on argentiinalainen uransa lopettanut jalkapalloilija, joka pelasi pitkään ammatikseen Italian pääsarja Serie A:n milanolaisessa Internazionalessa. Hän on Interin seurahistorian pitkäaikaisin kapteeni. Hän oli eniten maaotteluita pelannut argentiinalainen, kunnes Javier Mascherano ohitti hänet vuonna 2018[2].
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Javier Adelmar Zanetti | ||
| Syntymäaika | 10. elokuuta 1973 | ||
| Syntymäpaikka | Buenos Aires, Argentiina | ||
| Pelipaikka | laitapuolustaja puolustava keskikenttäpelaaja | ||
| Pituus | 178 senttimetriä | ||
| Paino | 75 kilogrammaa | ||
| Lempinimi | Il Capitano (suom. kapteeni) Il Trattore (suom. traktori) Pupi | ||
| Seura | |||
| Seura | Internazionale | ||
| Pelinumero | 4 | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1991–1992 | Talleres RE | 33 | (1) |
| 1992–1995 | Banfield | 66 | (4) |
| 1995–2014 | Internazionale | 857 | (21) |
| Maajoukkue | |||
| 1996 | Argentiina U23 | 12 | (0) |
| 1994–2011 | Argentiina | 145 | (5) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 6. toukokuuta 2014.
| |||
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Argentiina
| |||
| Miesten jalkapallo | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Atlanta 1996 | jalkapallo | |
Zanettista on tullut Inter-fanien kestosuosikki pelattuaan edustusjoukkueessa yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 lähtien, kapteenina vuodesta 1999. Sekä kaudella 2010–2011 että 2011–2012 hän keräsi Inter-pelaajista eniten peliminuutteja huolimatta iästään. Kauden 2010 Mestarien liigan voitokas finaali oli Zanettille peräti 700. ottelu Interin paidassa.
Aktiiviuransa jälkeen Inter jäädytti Zanetin pelinumeron 4, sekä tarjosi roolia milanolaisjätin varapresidenttinä, jonka tämä myös otti vastaan.
Nuoruus
muokkaaJavier Aldemar Zanetti syntyi Buenos Airesiin perheeseen, jonka juuret olivat Italiassa. Hän kasvoi satama-alueella, jossa elinolot olivat pahamaineiset. Hänen isänsä Rodolfo työskenteli muurarina, kun taas äiti Violetta Bonnazola oli siivoja. Hän aloitti jalkapallon peluun Buenos Airesin esikaupungin alueella. Vanhempana hän kävi Indepenten nuorisoakatemian harjoituksissa, mutta hänet käännytettiin pois vedoten hänen huonoon fysiikkaansa. Sen sijaan hän alkoi panostamaan opiskeluun, sekä auttoi isäänsä töissä. Hän myös työskenteli muissa työpaikoissa, kuten maitolähettinä, sekä sukulaisen lähikaupassa.
Pelityyli
muokkaaZanetti pelasi laidalla joko puolustajana tai keskikentällä. Hän oli vahvarakenteinen ja kovakuntoinen pelaaja, joka tunnettiin pitkistä nousuistaan pallon kanssa. Vuoden 2010 Serie A -mestaruuden ratkaissut maali syntyi juuri Zanettin kuljetuksen ansiosta, jonka Diego Milito sijoitti tarkasti alakulmaan.
Luonteeltaan hän oli rauhallinen johtaja ja tukipilari. Hän ei ottanut juurikaan riskejä, vaan pyrki pitämään pallon omillaan. Hänen vahvuutensa olivat pallollisessa keskikenttäpelaamisessa.
Ura
muokkaaSeurajoukkueura
muokkaaJavier Zanettin ammattilaisura alkoi kaudella 1992–1993 Argentiinan toiseksi ylimmällä sarjatasolla Talleresin joukkueessa. Zanetti siirtyi seuraavaksi kaudeksi maan korkeimmalle sarjatasolle Banfieldiin, jossa hän viihtyi kaksi kautta. Italian jätti Internazionale kaappasi hänet vuonna 1995.
Zanetti oli italialaisen öljypohatan Massimo Moratin ensimmäinen pelaajahankinta. Tähtipelaajat sekä lukuiset valmentajat vaihtuivat Moratin aikakaudella, mutta Buenos Airesista kotoisin oleva argentiinalainen säilyi Interin runkopelaajana joka ikinen kausi. Zanetti pelasi ensimmäisen ottelunsa Interin paidassa Serie A:ssa 28. elokuuta 1995 Vicenzaa vastaan.
Kovakuntoinen ja atleettinen argentiinalainen vakiinnutti oman paikkansa kokoonpanossa välittömästi vuoden 1995 jälkeen. Lokakuun 29 päivä vuonna 1999 Inter-legenda Giuseppe Bergomi luovutti kapteenin nauhan Zanetille, jota tämä kantoi uransa loppuun saakka.
Maajoukkueura
muokkaaMaajoukkueurallaan Zanetti edusti Argentiinaa yli 140 kertaa.[3] Vuoden 2002 MM-kilpailuissa hän pelasi Argentiinan kaikki kolme ottelua alusta loppuun.[4] Hän oli myös mukana Atlantan olympialaisten hopeajoukkueessa vuonna 1996. Kapteeninnauhan hän sai vuonna 2007 Roberto Ayalan lopetettua maajoukkueuransa.
Vuonna 2010 Diego Maradona jätti ulos Argentiinan maajoukkueesta Zanetin sekä Esteban Cambiasson, joka myös pelasi Interissä. Päätös herätti paljon julkista keskustelua Euroopassa ja Etelä-Amerikassa, sillä molemmat voittivat Mestareiden liigan juuri ennen kisoja. Ainoastaan Interin maalitykki Diego Milito sekä Walter "Wall" Samuel lunastivat kisapaikan.
Saavutukset
muokkaa- Seurajoukkueiden maailmanmestaruus: 2010
- Mestarien liiga: 2010
- UEFA Cup: 1998
- Italian mestaruus (5): 2006, 2007, 2008, 2009, 2010
- Coppa Italia (4): 2005, 2006, 2010, 2011
- Italian Super Cup (4): 2005, 2006, 2008, 2010
- Olympiahopeaa: 1996
- Historian pitkäaikaisin Internazionalen kapteeni 1999-2014
- Historian eniten esiintymisiä Argentiinan maajoukkuepaidassa
Lähteet
muokkaa- ↑ Eskola, Jussi, ym.: Jalkapallon MM-kisat 2002, s. 58. Intereuropean Publications Ltd Oy, 2002. ISBN 951-97920-6-6
- ↑ Mamrud, Roberto: Argentina - Record International Players 9.12.2020. RSSSF. Viitattu 17.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Javier Zanettin tilastot national-football-teams.com. Viitattu 18.1.2011.
- ↑ Eskola, Jussi, ym.: Jalkapallon MM-kisat 2002, s. 54, 56–58. Intereuropean Publications Ltd Oy, 2002. ISBN 951-97920-6-6
Aiheesta muualla
muokkaa
- Zanetti Internazionalen sivustoilla (Arkistoitu – Internet Archive)
1 Burgos | 2 Ayala | 3 Sorín | 4 Ibarra | 5 Simeone | 6 Samuel | 7 Barros Schelotto | 8 Zanetti | 9 Palermo | 10 Ortega | 11 López | 12 Bizzarri | 13 Vivas | 14 Pochettino | 15 Berizzo | 16 Guglielminpietro | 17 Husaín | 18 Cagna | 19 Calderón | 20 Aimar | 21 González | 22 Riquelme | Valmentaja Bielsa
1 Burgos | 2 Ayala | 3 Sorín | 4 Pochettino | 5 Almeyda | 6 Samuel | 7 C. López | 8 Zanetti | 9 Batistuta | 10 Ortega | 11 Verón | 12 Cavallero | 13 Placente | 14 Simeone | 15 Husaín | 16 Aimar | 17 G. López | 18 Kily | 19 Crespo | 20 Gallardo | 21 Caniggia | 22 Chamot | 23 Bonano | Valmentaja Bielsa
1 Abbondanzieri | 2 Ayala | 3 Sorín | 4 Quiroga | 5 Mascherano | 6 Heinze | 7 Saviola | 8 Zanetti | 9 Figueroa | 10 D’Alessandro | 11 Tévez | 12 Cavallero | 13 Placente | 14 Rodríguez | 15 Fernández | 16 L. González | 17 M. González | 18 K. González | 19 Delgado | 20 Medina | 21 Rosales | 22 Coloccini | Valmentaja Bielsa
1 Franco | 2 Samuel | 3 Sorín | 4 Zanetti | 5 Cambiasso | 6 Heinze | 7 Tévez | 8 Riquelme | 9 Saviola | 10 Aimar | 11 Delgado | 12 Lux | 13 G. Rodríguez | 14 Milito | 15 Placente | 16 Coloccini | 17 Bernardi | 18 Santana | 19 M. Rodríguez | 20 Demichelis | 21 Figueroa | 22 Galletti | 23 Caballero | Valmentaja Pekerman
1 Carrizo | 2 Garay | 3 Zabaleta | 4 Burdisso | 5 Cambiasso | 6 G. Milito | 7 Di María | 8 Zanetti | 9 Higuaín | 10 Messi | 11 Tévez | 12 Andújar | 13 Pareja | 14 Mascherano | 15 Biglia | 16 Agüero | 17 Rojo | 18 Pastore | 19 Banega | 20 Gago | 21 Lavezzi | 22 D. Milito | 23 Romero | Valmentaja Batista