Jalkaväkirykmentti 33 (talvisota)

Jalkaväkirykmentti 33 (JR 33) (1. tammikuuta 1940 alkaen JR 6) oli Lahden sotilaspiirin 9. –11. lokakuuta 1939 Päijät-Hämeen alueella perustama rykmentti, joka liitettiin 11. divisioonaan.

Keskittäminen

11. divisioonan ryhmitys joulukuun puolivälissä. JR 33 vastuualueena oli Vuoksen ja Punnusjärven välinen osa Mannerheim-linjaa.

Rykmentti kuormattiin 16. lokakuuta junaan ja siirrettiin Viipurin kautta Äyräpäähän, josta edelleen Pölläkkälään. YH:n ajan se oli linnoitustöissä Salmenkaitajoella, jossa suoritettiin ampuma-alojen raivaus ja tehtiin kenttälinnoitteita kuten pienehköjä korsuja ja pesäkkeitä sekä piikkilankaesteitä. Marraskuun lopussa päämaja päätti siirtää 11. divisioonaa 20 kilometriä lähemmäs valtakunnan rajaa, jolloin JR 33 joutui lähes linnoittamattomiin asemiin. Rykmentti puolusti helmikuuhun 1940 Mannerheim-linjan lohkoa, joka ulottui Punnusjärveltä Vuokselle.^lähde?

Yksiköt

• Esikuntakomppania (Esik.K/JR 33), Rykmentin komentajana evl Karl-Vilhelm Grünn
• Kolonna (Kol./JR 33)
• Kranaatinheitinkomppania (Krh.K/JR 33)
• I Pataljoona
  • 1. Komppania (1.K), Lahti
  • 2. Komppania (2.K), Asikkala
  • 3. Komppania (3.K), Padasjoki
  • 1. Konekiväärikomppania (1.KKK), Hollola

• II Pataljoona
  • 4. Komppania (4.K), Orimattila
  • 5. Komppania (5.K), Orimattila
  • 6. Komppania (6.K), Artjärvi
  • 2. Konekiväärikomppania (2.KKK), Orimattila

• III Pataljoona
  • 7. Komppania (7.K), Heinolan mlk
  • 8. Komppania (8.K), Heinolan mlk
  • 9. Komppania (9.K), Sysmä

3. Konekiväärikomppania (3.KKK), Sysmä

Komentaja(t)

• everstiluutnantti Karl-Vilhelm Grünn

Rauha 13. maaliskuuta 1940

Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan taistelut taukosivat 12. maaliskuuta tehdyn Moskovan rauhan perusteella seuraavana päivänä 13. maaliskuuta klo 11.

Rykmentti vetäytyi rauhansopimuksen mukaisesti IV armeijakunnan mukana uudelle valtakunnanrajalle 15. maaliskuuta klo 10 ja 25. maaliskuuta klo 20 välisenä aikana. Rauhansopimuksessa vetäytymismatkaksi oli määritelty vähintään 7 kilometriä vuorokaudessa.

Joukkojen kotiuttamista ei aloitettu vielä tämänkään jälkeen, vaan asteittain siten, että ensin lomautettiin mm. maatalousväestöä lähestyvien kevättöiden vuoksi. Aluksi ei myöskään puhuttu kotiuttamisesta, vaan lomauttamisesta, jotta miesten nopea uudelleen kutsuminen palvelukseen olisi ollut mahdollista. Lomauttamiset alkoivat vanhimmista ikäluokista 15. huhtikuuta ja päättyivät pääosin kesäkuun puoleenväliin mennessä.

Lähteet

• Sotatieteen laitos: Talvisodan historia 1. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1991. ISBN 951-0-08715-7.