Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1953

Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1953 oli vuonna 1930 perustetun Mestaruussarjan 22. kausi. Kaudella 1953 Mestaruussarja pelattiin 10 joukkueen kaksinkertaisena sarjana.

Mestaruussarjan kausi 1953
Joukkueiden määrä 10
Ajankohta 3. toukokuuta−
1. marraskuuta
Mestari VIFK
5. Mestaruussarjan mestaruus
3. Suomen mestaruus
Toinen sija Jäntevä
Kolmas sija KuPS
Pudonneet joukkueet VPS
KaPa
Ottelut 91
Maalit 304 (3,3 per ottelu)
Paras maalintekijä Rainer Forss (15)
Suurin kotivoitto PyrkiväKaPa 7−1
Suurin vierasvoitto KaPaPyrkivä 1−6
Eniten maaleja ottelussa PyrkiväKaPa 7−1
Suurin yleisömäärä 4 718
HJKVIFK 1−3
Kokonainen yleisömäärä 197 344
Yleisökeskiarvo 2 169
Alempi sarjataso Suomensarja

 ← 1952

1954 → 

Mestaruussarjan kauden 1953 joukkueet

Mestaruussarjan voiton jakoivat VIFK ja Jäntevä, joten Suomen mestaruus ratkaistiin joukkueiden välisellä uusintaottelulla. Turussa 1. marraskuuta pelatun uusintaottelun ja kolmannen Suomen mestaruutensa voitti VIFK Olof Stolpen, Veikko Kuusiston ja Stig-Göran Myntin maaleilla 3–1.[1] Viimeiseksi sijoittuneet VPS ja KaPa putosivat Suomensarjaan.

Mestaruussarjan maalikuninkuuden kaudella 1953 voitti Pyrkivän Rainer Forss 15 maalilla.[2] Palloliitto valitsi vuoden 1953 jalkapalloilijaksi Mestaruussarjassa pelanneen HJK:n maalivahti Mauno Rintasen.[3] Mestaruussarjan yleisömäärä kaudella 1953 oli yhteensä 197 344 henkeä eli keskimäärin 2 169 katsojaa ottelua kohti. Yleisökeskiarvo oli Mestaruussarjan uusi ennätys.[4] Kauden suurin yleisömäärä nähtiin 18. lokakuuta Olympiastadionilla pelatussa ottelussa HJK−VIFK, kun ottelua saapui seuraamaan 4 718 katsojaa.[5]

JoukkueetMuokkaa

Mestaruussarjaan osallistui 10 joukkuetta, joista kahdeksan kaudelta 1952 ja kaksi nousijaa kauden 1952 Suomensarjasta. Suomensarjan Länsilohkon voittaja HJK ja Itälohkon voittaja KaPa nousivat suoraan. Nousijajoukkueet korvasivat edellisellä kaudella viimeiseksi jääneet TPK:n ja TPS:n.[6]

Joukkue Kaupunki
Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) Helsinki
Kajaanin Palloilijat (KaPa) Kajaani
Kotkan Jäntevä (Jäntevä) Kotka
Kotkan Työväen Palloilijat (KTP) Kotka
Kronohagens IF (KIF) Helsinki
Kuopion Palloseura (KuPS) Kuopio
Turun Pyrkivä (Pyrkivä) Turku
Vaasan Palloseura (VPS) Vaasa
Valkeakosken Haka (Haka) Valkeakoski
Vasa IFK (VIFK) Vaasa

Huom. Valkeakoski oli kauppala.

SarjataulukkoMuokkaa

S Joukkue O V T H TM PM ME Pist
1 VIFK (M) 18 10 4 4 40 23 +17 24
2 Jäntevä 18 11 2 5 30 20 +10 24
3 KuPS 18 9 3 6 32 25 +7 21
4 Haka 18 8 3 7 31 32 −1 19
5 Pyrkivä 18 8 2 8 38 29 +9 18
6 HJK 18 7 3 8 28 22 +6 17
7 KIF 18 6 4 8 28 28 0 16
8 KTP 18 5 5 8 22 32 −10 15
9 VPS (P) 18 5 3 10 26 37 −11 13
10 KaPa (P) 18 4 5 9 25 52 −27 13

Lähde: Jalkapallokirja 1954[7]

(M) = Suomen mestari; (P) = Putoaja

TuloksetMuokkaa

Koti \ Vieras1 VIFK Jän KuPS Haka Pyr HJK KIF KTP VPS KaPa
VIFK 1–1 1–2 1–1 4–3 1–1 1–0 6–1 1–2 3–0
Jäntevä 2–3 2–3 2–0 1–0 2–1 1–0 3–1 1–0 3–0
KuPS 1–2 0–2 1–2 1–1 0–1 3–0 3–1 4–1 4–0
Haka 2–1 2–3 2–3 2–3 1–0 2–1 1–1 2–3 3–1
Pyrkivä 1–5 3–0 1–0 1–2 1–0 0–1 0–3 3–0 7–1
HJK 1–3 2–1 1–3 2–0 1–1 1–2 0–0 3–0 6–1
KIF 3–4 0–2 1–1 2–4 3–1 2–2 1–0 4–0 4–1
KTP 0–2 2–1 1–2 1–2 3–2 0–0 1–1 2–1 1–4
VPS 1–0 1–2 5–0 2–2 1–4 4–2 1–1 1–2 2–2
KaPa 1–1 1–1 1–1 4–1 1–6 0–4 3–2 2–2 2–1

Lähde: Jalkapallokirja 1954[8]
1 Kotijoukkue vasemmanpuoleisessa sarakkeessa.
Värit: Sininen = kotivoitto; Keltainen = tasapeli; Punainen = vierasvoitto.

UusintaotteluMuokkaa

VIFK:n ja Jäntevän päädyttyä tasapisteisiin Suomen mestaruus ratkaistiin uusintaottelulla.

1. marraskuuta 1953 VIFK 3–1 Jäntevä Urheilupuisto, Turku
Stolpe   48'
Kuusisto   54'
Myntti   74'
Rikberg   3' Yleisömäärä: 4 590
Tuomari: Helge Blåberg

VIFK voitti Suomen mestaruuden.[9]

TilastotMuokkaa

MaalintekijätMuokkaa

Pelaaja Joukkue M
1   Rainer Forss Pyrkivä 15
2   Nils Rikberg Jäntevä 11
3   Leo Lehto Haka 10
4   Reijo Malka VPS 9
  Pentti Mustonen KaPa
  Stig-Göran Myntti VIFK
  Seppo Pelkonen KuPS
  Olof Stolpe VIFK
9   Olavi Lahtinen HJK 8
  Aarne Miettinen KuPS

Lähde: Suomen Sosialidemokraatti[10]

YleisömäärätMuokkaa

Joukkue O Yht. Ka.
1 Pyrkivä 9 29 825 3 314
2 HJK 9 23 768 2 641
3 KIF 9 21 450 2 383
4 VIFK 9 20 220 2 247
5 KTP 9 19 757 2 195
6 KuPS 9 19 503 2 167
7 Jäntevä 9 16 791 1 866
8 VPS 9 15 093 1 677
9 KaPa 9 14 607 1 623
10 Haka 9 11 740 1 304
Uusintaottelu 1 4 590
Yhteensä 91 197 344 2 169

Lähde: Suomen Sosialidemokraatti[11]

Suomen mestaritMuokkaa

Pelaaja O M
  Matti Jokinen (mv) 18 0
  Erik Beijar 18 0
  Raimo Hagström 18 0
  Ibert Henriksson 16 0
  Veikko Kuusisto 17 4
  Kurt Martin 18 2
  Stig-Göran Myntti 18 9
  Erik Sjöberg 12 0
  Olof Stolpe 18 9
  Helge Svahn 13 4
  Brynolf Svarfvar 14 7

Lähteet: Jalkapallokirja 1981[12]; Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006[13]

Kauden aikana joukkueessa pelasivat myös Martti Nyqvist (7/2), Olle Byholm (3/2) ja Nils-Erik Svenlin (1/0).[14]

LähteetMuokkaa

  1. Helsingin Sanomat 2.11.1953
  2. Lahtinen, Esko S. – Lahti, Markku – Meri, Heikki – Piipponen, Esko: Jalkapallokirja 1977, s. 116. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1977.
  3. Rintanen palkittiin myös Urheilutoimittajain Liiton vuoden parhaana jalkapalloilijana.
  4. Suomen Sosialidemokraatti 24.10.1954
  5. Gustafsson, John: Jalkapallokirja 1956, s. 28. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1956.
  6. Gustafsson, John: Jalkapallokirja 1953, s. 5. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1953.
  7. Gustafsson, John: Jalkapallokirja 1954, s. 26. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1954.
  8. Gustafsson, John: Jalkapallokirja 1954, s. 21–22. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1954.
  9. Uusi Suomi 2.11.1953
  10. Suomen Sosialidemokraatti 19.10.1953
  11. Suomen Sosialidemokraatti 24.10.1954
  12. Lahtinen, Esko S. – Malmberg, Kirsti – Meri, Heikki – Salopuro, Kaija – Suomalainen, Ilkka: Jalkapallokirja 1981, s. 113. Suomen Palloliitto, 1981. ISBN 951-9392-02-5.
  13. Juha Vuorinen ja Markku Kasila: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006 (Suomen urheilumuseosäätiö, 2007)
  14. Juha Kanerva (toim.): Jalkapallon pikkujättiläinen (WSOY, 2003); Juha Vuorinen ja Markku Kasila: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006 (Suomen urheilumuseosäätiö, 2007)