Jaakko Wallenberg

pohjalainen lasimestari ja uskonnollinen johtaja

Jaakko Pietarinpoika Wallenberg (ent. Maunuksela; 14. heinäkuuta 1756 Valtaala, Isokyrö30. heinäkuuta 1798 Hämeenlinna) oli suomalainen lasimestari ja böhmeläisyyteen perustuvan wallenbergiläisen uskonsuunnan johtaja.

Jaakko Wallenberg
Henkilötiedot
Koko nimi Jaakko Maunuksela
Syntynyt14. heinäkuuta 1756
Valtaala, Isokyrö
Kuollut30. heinäkuuta 1799 (43 vuotta)
Hämeenlinnan vankila, Hämeenlinna
Kansalaisuus ruotsalainen
Puoliso Maria Yli-Loukko (1781)
Vanhemmat
  • Pietari Maunuksela
  • Maria Tanttari
Muut tiedot
Koulutus Lasimestari
Uskonto Wallenbergiläisyys

Varhainen elämä ja koulutusMuokkaa

Lapsuus ja koulutus lasinpuhaltajaksiMuokkaa

Wallenbergin oli kaksivuotias isänsä kuollessa. Nuorimmaisena veljenä Wallenbergin oli hakeuduttava ansiotöihin jo hyvin nuorena ja tämä lähti kotoaan Isonkyrön Maunukselasta 15-vuotiaana hakemaan oppia yhdessä kauhavalaisen Kustaa Jesperinpojan kanssa. Wallenbergin velipuolet valmistivat Mieltyn talossa potaskaa lasinvalmistusta varten. Wallenberg hakeutui Somerolle, Åvikin lasitehtaalle, jossa tämä opiskeli lasintekijän ammattiin.[1][2][3] Lasiteollisuuteen läheisten suhteiden vuoksi on pidetty todennäköisenä, että velipuolet lähettivät Jaakon lasitehtaalle oppiin, mutta on päätymistä Somerolle asti on pidetty erikoisena.lähde?

Maunukselan kerrotaan suorittaneen lasimestarin tutkinnon Turussa. Wallenbergin aikaan tutkinnon mestarinnäyte oli mahdollista suorittaa ainoastaan Tukholmassa.[1] Mestaritutkinto toi mukanaan myös nimen Wallenberg.lähde?

Tutustuminen böhmeläisyyteenMuokkaa

Jaakko Maunuksela lähetettiin nuorena kotitalostaan opiskelemaan Somerolle lasintekijän ammattia. Åvikin lasitehtaan puhaltajat olivat pääosin saksalaisia. Monet heistä kannattivat Jakob Böhmen ajautuksia ja olivat omaksuneet tämän uskontofilosofisen ajattelun.[3] Saksalaiset puhaltajat olivat Johanneksen tien kulkijoita ja kutsuivat itseään Jumalan ystäviksi. Heiltä Maunuksela sai uskonollisia kirjoja ja tutustui Böhmen ajatuksiin.[1]

Myös Tukholmaan oli levinnyt böhmeläisiä ajatuksia, joita esimerkiksi Anders Collin (1754–1830) käänsi ruotsiksi ja toimitti suomalaisille, joilla oli täällä omat paikalliset kääntäjänsä ja käsin jäljentäjänsä. Wallenberg tutustui todennäköisesti böhmeläisyyteen saksalaisten välityksellä, tosin ajatukset olivat levinneet Kyrönmaalle muutakin tietä. Siitä todistavat muun muassa Erikssonin veljekset ja Kärmäki Laihialta sekä niin sanottu Pohjanmaan Mystikoiden toiminta etenkin Vähänkyrön Merikaarrosta.lähde?

Paluu PohjanmaalleMuokkaa

Somerolta Wallenberg palasi Pohjanmaalle ja toimi ammatissaan kiertävänä lasimestarina yhdessä Kustaa Jesperinpojan kanssa, samalla levittäen mystikkojen oppeja. He ostivat lasia Åvikista ja pohjoisen lasitehtaista sekä asensivat ikkunaruutuja taloihin.[1]

Jaakko palasi synnyinseuduilleen noin 25-vuotiaana suorittamaan ammattiinsa kuuluvia lasitustöitä.lähde? Vuonna 1781 Wallenberg asui yhdessä ystävänsä Kustaa Jesperinpojan kanssa Lapuan Setälässä ja avioiduttuaan samana syksynä Lapuan Ala-Kojolassa vuokralla. Maria-vaimoa pyydettiin Karjansalon emännän kuoltua hoitamaan talon asioita, joten koko perhe muutti Karjansaloon vuonna 1791. 1790-luvun puolivälissä Wallenbergit muuttivat Härmän Kauppiin.[1]

Lasitehtaan perustaminenMuokkaa

Wallenberg perusti lasitehtaan vuonna 1795 Härmään aivan Lapuanjoen rannalle, muutaman sadan metrin päähän Wallenbergien asuinpaikasta. Lasitehdas oli toiminnassa vuoteen 1798 asti. Wallenbergin lasitehdas oli tuolloin ainutlaatuinen koko Vaasan läänissä, sillä lähimmät tehtaat sijaitivat joko Varsinais-Suomessa ja Länsi-Pohjan alueella. Tehtaan toiminta päättyi kuitenkin lyhyen ajan jälkeen ilmeisesti palon seurauksena ja hanke kaatui vararikkoon.[1]

Herätysliikkeen johtajaMuokkaa

Pääartikkeli: Wallenbergiläisyys

Pohjanmaalle palattuaan, vuonna 1781, Wallenberg asui yhdessä ystävänsä Kustaa Jesperinpojan kanssa Lapuan Setälässä. Tuolloin hän myös aloitti saarnaamisen ja seurojen pitämisen. Samana syksynä Wallenberg muutti yhteen tuoreen aviovaimonsa kanssa ja seurojen pito jatkui Lapuan Ala-Kojolassa. Karjansaloon muuton jälkeen vuonna 1791 Wallenbergit saivat myös suuremmat tilat järjestää seuroja. [1]

Lasitehtaan vararikon jälkeen Wallenberg toimi yhä enemmän saarnajana ystävänsä luona Kauhavan Iso-Sompin kylän Karjansalon talossa. Wallenberg leimattiin pian "hurmosprofeetaksi" ja hänen sanottiin hyljänneen kirkon opit, Raamatun ja katekismuksen. Wallenbergistä väitettiin myös, että tämä jätti vaimonsa ja yhdeksän lastaan sekä muutti "taivaallisen morsiamensa" luokse Karjansaloon.[1]

Kuolemantuomio ja vankeusMuokkaa

Wallenberg haastettiin Lapuan käräjille ja tuomittiin "väärien uskonnollisten oppien levittämisestä" kuolemaan harhaoppisuuden ja epäsiveellisen toiminnan nojalla. Ainoa laissa oleva rangaistukseen oikeuttava peruste lienee ollut konventikkeliplakaatti, Ruotsissa 1726 annettu asetus, jolla kiellettiin kaikki yksityiset hartauskokoukset. Konventikkeliplakaattia käytettiin Suomessa 1800-luvulla herännäisyyttä vastaan Kalajoen käräjillä. Asetus kumottiin kirkkolaissa vasta 1869. Hovioikeus lievensi Wallenbergin tuomion määräämättömäksi ajaksi työvankeutta (jota pidettiin "viivästettynä kuolemantuomiona"), ja Wallenberg kuoli varsin pian, 30. heinäkuuta 1799 (klo 12.00) Hämeenlinnan vankilassa, ilmeisesti lavantautiin.lähde?

Yksityiselämä ja perhetaustaMuokkaa

Vanhemmat ja sisaruksetMuokkaa

Wallenbergin vanhemmat olivat Pietarin Erkinpoika Maunuksela (ent. Varo, 1682–1758) sekä Maria Jaakontytär Tanttari (1716–1802). Pietari Varolla oli useita vaimoja ja hän oli syntyjään Ruovedeltä. Ilmeisesti Pietari oli saapunut Kyrönmaalle täyttämään Napuen taistelun aiheuttamaa miesvajaustalähde?. Pietari oli Varon talon isäntä Isossakyrössä sillä hän nai ensiksi Varon lesken Maria Simunantyttären (1689–1719). Marian ja Pietarin avioliitto kesti vain vuoden Marian kuollessa. Heille syntyi yksi lapsilähde?. Tämän veli ja kaksi sisarta oli viety isonvihan aikaan vangiksi Venäjälle. Kun ensimmäisen vaimon, Maria Simunantyttären, veli Matti palasi Venäjältä takaisin, joutui Pietari luovuttamaan talon isännyyden takaisin.[1]

Toinen vaimo oli Maria Heikintytär Rianlehto vuodesta 1720 lähtien. He muuttivat Isonkyrön Valtaalan kylän Maunukselan taloon ja ottivat talon nimen käyttöön. Tästä liitosta syntyi neljä lasta mm. Anna Pekantytär sekä Matti Pekanpoika. Matti Pekanpojasta tuli Maunukselan talon seuraava isäntä Pekka Erkinpojan jälkeen. Kolmas vaimo vuodesta 1751 lähtien oli Wallenbergin äiti, Maria Jaakontytär Tanttari. Wallenberg oli heidän ainoa lapsensa.[1]

AvioliittoMuokkaa

Nurmon kirkon lasitustöiden yhteydessä Wallenberg tapasi tulevan vaimonsa Maria Yrjöntytär Yli-Loukon, jonka kanssa avioitui 30. syyskuuta 1781. Avioliitosta syntyi 9 lasta, joista vain 4 eli aikuisikään saakka.lähde? Wallenbergin kuoleman jälkeen Maria Yrjöntytär avioitui Jaakon ystävän, Kustaa Jesperinpojan kanssa. Maria Yrjöntytär jäi toisen kerran leskeksi vuonna 1815 ja muutti tämän jälkeen Kauhavalta Nurmoon veljensä Simuna Tepon luokse.[1]

Wallenbergien lapsien syntymäajat ovat virallisissa lähteissä vaihdelleet. Jaakon ja Maria lapsia olivat Liisa (1782–1782), Maria (s. 1784), Justina (s. 1786), Juho (1789–1864), Erkki (s. 1790), Liisa (1793–1871) sekä Hedvig Sofia (1796–1812).[1]

AsuinpaikatMuokkaa

Wallenbergin isän synnyinpaikan sijainti kartastossa (WGS84) N62 58.088 E22 23.244.lähde?

Wallenbergin perhe asusti ensin Lapualla, josta muutti Härmän (Ala-Härmän, nykyisen Kauhavan kaupungin) Kauppiin. Sinne Wallenberg perusti lasinpuhaltaja Henrik Söderbergin kanssa lasitehtaan Lapuanjoen varteen paikkaan, josta oli saatavissa soveltuvaa hiekkaa, puutavaraa ja vettä.lähde?

Tehtaan paikka kartastossa (WGS84) on N63 09.621 E22 50.260. Tehdas lienee toiminut muutaman (parin)vuoden ajan, mutta lasihytin palaminen, muiden taloudellisten seikkojen ohella, lopetti teollisen toiminnan.lähde?

Wallenberg kirjallisuudessaMuokkaa

Jaakko Wallenberg on ollut muun muassa Artturi Leinosen Profeetta-kirjan (1926) esikuvana (Jaakob Valli). Antti Tuuri on kirjoittanut hänestä romaanin 2004. Jälkimmäisen pohjalta on tehty Suomen kuvalehden artikkelisarja Käärmeenpään polkijat sekä "Sinapinsiemen"-kamariooppera (2001), jonka sävelsi Kimmo Hakola. Oopperan sisältö kertoo Wallenbergin näkemyksien sisällöistä.lähde?

LähteetMuokkaa

  • Pentti Virrankoski: Wallenberg, Jaakko (1756 - 1798) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Böhme, Jakob: Werke
  • Kakkuri, Teemu: Suomalainen herätys. Herätyskristillisyyden historia nälkävuosista Nokia-missioon. Helsinki: Kirjapaja, 2014. ISBN 978-952-288-134-2.
  • Lagerstedt, Ilpo: Isonkyrön asutushistoria
  • Leinonen, Artturi: Profeetta
  • Luukko, Armas: Etelä-Pohjanmaan historia III. Nuijasodasta Isoonvihaan. Etelä-Pohjanmaan historiatoimikunta, 1945.
  • Räsänen, Hannu: Isonkyrön Maunukselat
  • Tuuri, Antti: Wallenberg

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l Takatalo, Ulpu: 1700-luvun oikeuskäytäntöä, eli miten lasimestari saatiin päiviltä Etelä-Pohjalaiset Juuret. 2/2002. Viitattu 28.6.2022.
  2. Luukko 1945, s. 399
  3. a b Kakkuri 2014, s. 86

Aiheesta muuallaMuokkaa