Avaa päävalikko

Itävallan junakaappaus

Itävallan junakaappaus tapahtui 28. syyskuuta vuonna 1973, kun kaksi arabiterroristia hyökkäsi Moskovasta Wieniin matkalla olleeseen yöpikajunaan Schönaussa Ala-Itävallassa. Yöjunassa oli 40 juutalaista siirtolaista, jotka olivat muuttamassa Neuvostoliitosta Israeliin.[1][2]

Terroristit ottivat kolme juutalaista siirtolaista ja yhden itävaltalaisen tullimiehen panttivangiksi. Kaappaajat vaativat Schönaun pakolaiskeskuksen sulkemista ja lentokonetta, jolla he pääsisivät pois Itävallasta.[1][2][3]

Kaappaajien mukaan Itävallan hallitus uhkasi palestiinalaisten asiaa sallimalla Neuvostoliiton juutalaisryhmien läpikulkuoikeuden näiden muuttaessa Israeliin. Useiden tuntien jälkeen liittokansleri Bruno Kreisky ilmoitti suostuvansa kaappaajien vaatimuksiin humanitäärisin syin.[1][2]

Uhaten tappaa panttivangit terroristit hankkivat itselleen auton, jolla he ajoivat Wienin kansainväliselle lentoasemalle.[2] Lentokentällä käytiin neuvotteluita viranomaisten kanssa ja kaappaajien käyttöön tarjottiin matkustajalentokone, jolla he lensivät Tripoliin 29. syyskuuta.[4]

Itävallan viranomaiset ilmoittivat, ettei juutalaisille siirtolaisryhmille annettaisi vastaisuudessa läpikulkulupaa Schönausta ja ilmoitti sulkevansa keskuksen.[4] Sen sijaan yksittäisten juutalaisten läpikulku sijoitettiin toiseen leiriin ja hyväksyttiin.[1][3]

Israel katkaisee välit ItävaltaanMuokkaa

Itävallan hallituksen päätös sulkea pakolaiskeskus otettiinIsraelissa vastaan suurella katkeruudella. Israelin hallituksen mukaan Itävallan hallitus oli toiminut vilpillisesti maailman juutalaisia vastaan ja osoittanut käsittämätöntä myöntyväisyyttä arabiterroristeja kohtaan.[4] Israelin parlamentti kokoontui tilanteesta ylimääräiseen istuntoon. Israel kutsui suurlähettiläänsä takaisin ja esitti vastalauseen Itävallan hallitukselle.[5]

JälkipyykkiMuokkaa

Tapauksen jälkeen pidettiin Itävallan liittokanslerin ja Israelin pääministeri Golda Meirin välillä sellainen huippukokous Schönbrunnin linnassa Wienissä, jossa keskusteltiin uuden vastaanottokeskuksen perustamisesta[5] sillä vuoden 1971 jälkeen kaikkiaan 70 000 juutalaista oli muuttanut Neuvostoliitosta Schönaun kautta Israeliin.[5] Kreisky suostui uuden vastaanottokeskuksen avaamiseen.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Bruno Kreisky, Jill Lewis, Oliver Rathkolb: The Struggle for a Democratic Austria: Bruno Kreisky on Peace and Social Justice. Berghahn Books, 2000. ISBN 9781571811554. Teoksen verkkoversio (viitattu 1.3.2019). en
  2. a b c d Terence Smith: Guerrillas Seize 3 Soviet Jews on Train, Then Release Them in Austrian Deal The New York Times. 29.9.1973. Viitattu 1.3.2019. (englanniksi)
  3. a b Lautela, Yrjö.: Itävalta : kappale mennyttä suuruutta, s. 173. Helsinki: Edita, 2005. 76861462. ISBN 9513744248, 9789513744243. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.9.2019).
  4. a b c Vuosikirja 73 Juutalaisia siirtolaisia kaappatiin yöjunasta sivu 151 KG Bertmark Kustannus Oy
  5. a b c d Vuoden uutistapahtumat kuvina 1973 Kaappaus Itävallassa sivu 208 Interkustannus Oy

Aiheesta muuallaMuokkaa