Venäjän juutalaiset

etninen ryhmä

Venäjän juutalaiset on yleisnimitys Venäjän keisarikunnan alueen viidelle miljoonalle juutalaiselle, jotka asuttivat nykyisten Liettuan, Valko-Venäjän, Ukrainan ja Puolan alueita. Keskeisiä kaupunkeja olivat Vilna, Varsova ja Minsk. Nykyaikana venäjänjuutalainen tarkoittaa Venäjän federaation alueella asuvaa juutalaista, joita on arvioiden mukaan nykyisin enää alle 300 000[1][2]. Siirtolaisuus ja lopulta holokausti tuhosivat erityisesti Puolan, Valko-Venäjän ja Liettuan juutalaisyhteisöt. Ukrainanjuutalaiset ovat edelleen vielä yhteiskunnallisesti merkittävä ryhmä Ukrainassa, mutta heidänkin lukumääränsä on enää noin 300 000, kun ennen holokaustia ja sotia ukrainanjuutalaisia oli lähes kolme miljoonaa.

היהודים הרוסיים / יהדות רוסיה
Русские евреи
Juutalaisten väestönosuutta 1900-luvun alussa havainnollistava Venäjän juutalaisalueen kartta
Juutalaisten väestönosuutta 1900-luvun alussa havainnollistava Venäjän juutalaisalueen kartta
Väkiluku 4 000 000
Asuinalueet  Yhdysvallat 2 000 000
 Israel 825 000–1 150 000
 Venäjä 275 000
 Saksa 100 000
 Kanada 50 000
 Australia 20,000
Kielet venäjä, heprea, jiddiš
Uskonnot juutalaisuus,ortodoksisuus

Katariina II:n aikana 1700-luvulla Venäjä otti hallintaansa suuren osan Puolan alueista, joilla asui runsaasti juutalaisia. Katariina perusti juutalaisia varten laajan Venäjän juutalaisten asuinalueen Itämereltä Mustallemerelle, jonka sisäpuolella valtakunnan juutalaisten määrättiin asumaan. Alue käsitti muun muassa Valko-Venäjän ja laajoja osia nykyisen Ukrainan alueesta. Juutalaisten keskittäminen tälle alueelle helpotti heihin kohdistettujen hallinnollisten määräysten toimeenpanoa. 1800-luvulla Venäjästä muodostui juutalaismäärältään ylivoimaisesti maailman suurin valtio. Valko-Venäjän, Itä-Puolan, Liettuan ja Ukrainan kaupungit olivatkin 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun puolellakin huomattavin osin juutalaisten asuttamia.

Vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan Venäjän keisarikunnassa oli 5,2 miljoonaa juutalaista, eli noin puolet maailman kaikista juutalaisista.[3] Venäjän tsaari Nikolai I pyrki venäläistämään maan juutalaisia, mutta epäonnistui tavoitteessaan. Sen sijaan hänen seuraajansa Aleksanteri II suhtautui juutalaisuuteen jälleen suvaitsevammin.[3]

Juutalaisten maastamuutto Venäjältä ja Neuvostoliitosta vuosina 1880–1928[4]
Kohdemaa tai -alue Määrä
Australia &&&&&&&&&&&05000.&&&&005 000
Kanada 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero70 000
Muu Eurooppa 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero240 000
Palestiina &&&&&&&&&&045000.&&&&0045 000
Etelä-Afrikka 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero45 000
Etelä-Amerikka 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero111 000
Yhdysvallat 0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero.0Virhe lausekkeessa: odottamaton numero1 749 000

Juutalaisten kannalta huonontuneen ilmapiirin, mm. järjestettyjen pogromien, vuoksi 1800-luvun lopulta lähtien juutalaisia alkoi muuttaa sankoin joukoin pois Venäjältä, muun muassa Yhdysvaltoihin ja myöhemmin Israeliin.

Neuvostoliiton aikana vuonna 1934 Venäjän kaukoitään perustettiin juutalaisia varten Venäjän federatiivisen neuvostotasavallan alainen hallintoalue, Juutalaisten autonominen alue. Alue ei kuitenkaan saanut kovin suurta suosiota Venäjän juutalaisten keskuudessa, jotka olivat usein kaupunkien käsityöläisiä ja ammatinharjoittajia. Vuonna 2002 alueen noin 200 000 asukkaasta oli enää alle 2 % juutalaisia.[5]

LähteetMuokkaa