Irina Jusupova

Irina Jusupova, syntyjään ruhtinatar Irina Aleksandrovna Romanova, (ven. Ирина Александровна Романова, 15. heinäkuuta (J: 3. heinäkuuta) 1895 Pietarhovi, Venäjä – 26. helmikuuta 1970 Pariisi) oli Romanovien hallitsijasukuun syntynyt venäläinen aatelisnainen, joka oli naimisissa rikkaan ruhtinas Feliks Jusupovin kanssa. Jusupov tunnetaan munkki Grigori Rasputinin murhaajana.

Ruhtinatar Irina Jusupova, 1913

Feliks ja Irina Jusupov

Nuoruusvuodet

Irina oli suuriruhtinas Aleksanteri Mihailovitš Romanovin ja suuriruhtinatar Ksenia Aleksandrovna Romanovan ainoa tytär. Ksenia oli keisari Aleksanteri III:n neljäs lapsi ja vanhin tytär, keisari Nikolai II:n sisar. Irina vietti vanhempiensa kanssa paljon aikaa Etelä-Ranskassa vuoden 1906 jälkeen, koska hänen isänsä oli riidoissa Nikolai II:n kanssa tämän poliittisten päätösten takia.^lähde? Vuonna 1913 Irina kihlautui ruhtinas Feliks Jusupovin kanssa ja pari avioitui 9. helmikuuta 1914. Pari sai yhden lapsen, ruhtinatar Irina Feliksovana Jusupovan (1915–1983).

Ensimmäinen maailmansota ja Rasputinin murha

Tuore aviopari oli häämatkalla Euroopassa ja Lähi-idässä ensimmäisen maailmansodan syttyessä. Tilanteen kääntyessä vakavaksi he olivat Berliinissä. Irina pyysi serkkuaan kruununprinsessa Cecilietä vetoamaan appeensa keisari Vilhelm II:een, jotta tämä sallisi heidän matkustaa Saksan kautta Venäjälle. Keisari lupasi asettaa Jusupovit erääseen maaseutuhuvilaan, kunnes sota loppuisi. Feliksin isä vetosi kuitenkin Espanjan Saksan-suurlähettilääseen, joka antoi Jusupovien matkustaa Tanskan kautta Suomen suuriruhtinaskuntaan ja sieltä edelleen Venäjälle

Joulukuun 16. ja 17. päivän välisenä yönä vuonna 1916 joukko vaikutusvaltaisia venäläisiä aatelisia – joihin kuului muiden muassa keisarin serkku Dmitri Pavlovitš Romanov ja Feliks Jusupov, kutsuivat Rasputinin Moikan palatsiin ja tappoivat hänet. Rangaistukseksi Jusupov ja kaksi muuta salaliittolaista määrättiin sisäiseen karkotukseen Pietarin ulkopuolelle.

Maanpako

Nikolai II:n luopuessa kruunusta ja Venäjän vallankumouksen aikana Jusupov palasi takaisin Pietariin, meni palatsiinsa ja otti mukaansa muutamia arvoesineitä ja suuntasi Krimille, josta hän matkusti brittiläisellä sotalaiva HMS Marlborough'lla Mustanmeren poikki Jaltasta Maltalle ja sieltä Italiaan. Italiasta hän matkusti junalla Pariisiin. Italiassa hän lahjoi virkamiehet timanteilla, jotta saisi viisumin.^lähde? Pariisissa hän asui muutaman päivän Hotelli Vendômessa. Pariisista hän matkusti Lontooseen. Vuonna 1920 hän muutti takaisin Ranskaan, josta hän osti talon Rue Gutenbergilta Boulogne-Billancourtista Pariisista, jossa hän asui koko loppuikänsä. Ranskaan Jusupov onnistui tuomaan palatsistaan Rembrandtin maalauksia, jotka hän myi Pariisissa. Jusupovien Pariisin-kodista tuli venäläisten emigranttien keskus sekä poliittisesti että taloudellisesti. Jusupovit perustivat muotitalon jonka nimi oli Ifre (eli Irina ja Felix).

Vuonna 1932 Jusupovit haastoivat yhdysvaltalaisen elokuvayhtiö Metro-Goldwyn-Mayerin oikeuteen elokuvasta Rasputin and the Empress (Rasputin ja keisarinna). Elokuvassa esitettiin, että Rasputinin murhan syynä olisi ollut Irinan suhde munkkiin. Irinan nimi oli filmissä vaihdettu ruhtinatar Natashaksi. Jusupovit sai 25 000 punnan korvaukset. Vuonna 1965 he haastoivat amerikkalaisen kaapelitelevisio yhtiön CBS:n, joka oli tehnyt näytelmän Rasputinin murhasta. Syyte oli, että tietyt kohtaukset olivat fiktiivisiä. Jusupovit hävisivät jutun.

Feliks Jusupov kuoli vuonna 1967 ja Irina Jusupova kolme vuotta myöhemmin vuonna 1970. Hänet on haudattu Sainte-Geneviève-des-Bois'n venäläiselle hautausmaalle.

Jusupovien tytär Irina meni naimisiin kreivi Nikolai Šeremetjevin (1904–1979) kanssa ja sai yhden lapsen, Ksenian (s. 1942).

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Irina Jusupova Wikimedia Commonsissa