Irbesartaani
| |
Irbesartaani
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 2-Butyyli-3-({4-[2-(2H-1,2,3,4-tetratsol-5-yyli)fenyyli]fenyyli}metyyli)-1,3-diataspiro[4.4]non-1-eeni-4-oni | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | C09 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C25H28N6O |
| Moolimassa | 428.5 g/mol |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | nieltynä 60–80%[1] |
| Proteiinisitoutuminen | noin 96 %[1] |
| Metabolia | nieltynä yli 61% erittyy muuntumattomana,[2] loput: maksan CYP2C9 tai glukuronidaatio[1] |
| Puoliintumisaika | 11–15 h[1] |
| Ekskreetio | nieltynä noin 20 % virtsassa, loput ulosteessa[1] |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
D(US)[3] |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | nieltynä[1] |
Irbesartaani on angiotensiinireseptorin salpaaja ja siten verenpainelääke.[4]
Suomessa on myynnissä 75 milligrammaa (mg), 150 mg ja 300 mg irbesartaania sisältäviä tabletteja kauppanimellä Aprovel.[1] Irbesartaanivalmisteita on muissa maissa myynnissä myös nimellä Avapro.[5]
FDA hyväksyi irbesartaanin USA:n lääkemarkkinoille syyskuussa 1997.[6]
Käyttö muokkaa
Suomessa irbesartaania käytetään nieltynä alentamaan korkeaa verenpainetta, jolle ei ole tunnistettu selkeää aiheuttajaa (essentiaalinen hypertensio), tai hidastamaan munuaisten vajaatoiminnan pahenemista tyypin 2 diabetesta potevilla.[1]
Irbesartaania ei suositeta primäärisen hyperaldosteronismin aiheuttaman verenpaineen laskemiseen,[1] sillä sen teho on tässä tilanteessa huono. Teho on aldosteronismin hoidossa huono myös muiden reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmään vaikuttavien verenpainelääkkeiden kohdalla.[7]
Annostus riippuu lääkärin määräyksestä ja annos otetaan säännöllisesti ja ruokailusta riippumatta. Verenpaineen hoidossa aloitusannos on usein 75 milligrammaa (mg) kahdesti vuorokaudessa (vrk) eli 150 mg/vrk. Tarvittaessa annos korotetaan 300 mg/vrk asti. Munuaisten vajaatoimintaa potevilla diabeetikoilla aloitusannos on usein 150 mg/vrk. Tämä pyritään usein vähitellen korottamaan 300 mg/vrk asti.[1]
Vasta-aiheet ja huomiot muokkaa
Irbesartaanin käytössä huomioitavia asioita ovat muun muassa:
- lääkettä ei tule käyttää, jos käyttää samaan aikaan aliskireeniä ja sairastaa diabetesta tai munuaisten vajaatoimintaa.[1]
- muun muassa ripuli, oksentelu, vähäsuolainen ruokavalio ja nesteenpoistolääkkeet voivat alentaa veren tilavuutta tai natriumpitoisuutta liikaa. Nämä ongelmat tulee korjata ennen lääkkeen käytön aloittamista.[1]
- irbesartaanin käytön estää raskaus, joka on kestänyt yli kolme kuukautta. Sen käyttöä tulee välttää myös raskauden alkuvaiheessa ja imetyksen aikana.[1]
- ACE-estäjien ja muiden reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmään vaikuttavien verenpainelääkkeiden käyttö lisää haittavaikutusten riskiä eikä ole suotavaa. Eri tyypin verenpainelääkkeitä, kuten nesteenpoistolääkkeitä, voidaan kuitenkin yleensä käyttää lääkärin määräyksestä.[1]
- lääke lisää kehon kaliumpitoisuuksia ja muiden kaliumia lisäävien tekijöiden kanssa tämä voi aiheuttaa hyperkalemiaa. Näitä tekijöitä ovat muun muassa kaliumsuolojen käyttö, muut kehon kaliumpitoisuuksia lisäävät lääkkeet ja munuaisten vajaatoiminta.[1]
- lääke vähentää litiumin poistumista kehosta, joten litiumin käyttö lääkekuurin aikana ei ole suotavaa.[1]
Haittavaikutukset ja yliannostus muokkaa
1:llä 10:stä ilmenee korkeaa veren kaliumpitoisuutta eli hyperkalemiaa. 1:llä 100:sta ilmenee huimausta, pystyasentoon liittyvää alhaista verenpainetta (ortostaattinen hypotensio), pahoinvointia, uupumusta tai veriplasman kreatiinikinaasiarvon nousua. 1:llä 1000:sta ilmenee punoitusta, syketiheyden kasvua, ripulia, närästystä, yskää, keltaisuutta, rintakipua, muita kipuja tai sukupuolitoimintojen häiriöitä.[1]
Yliannostus aiheuttaa muun muassa hyvin matalaa verenpainetta ja sydämen sykkeen nopeutumista tai sitten sen hidastumista. Oksettaminen, vatsahuuhtelu ja aktiivihiilen antaminen voivat olla sopivia hoitotoimenpiteitä. Hemodialyysi ei poista irbesartaania verestä.[1]
Toimintamekanismi muokkaa
Irbesartaani on ATR-estäjä. Se on hyvin spesifinen ei-kilpaileva AT1-reseptorien antagonisti.[5] Se vie siis reseptorissa sitoutumispaikkoja angiotensiiniltä II, jolloin angiotensiinin II kyky aktivoida reseptoreita alenee. Aktivointi johtaisi verisuonten supistumiseen ja aldosteronin tuoton kasvuun. Nämä vaikutukset lisäisivät verenpainetta.[4]
Irbesartaanin affiniteetti (Kd) AT1-reseptoreille on 1.9±1.1 nM.[8] Se sitoutuu paljon voimakkaammin reseptoreihin kuin monet muut ATR-estäjät, kuten kandesartaani, valsartaani tai losartaani.[4]
Farmakokinetiikka muokkaa
Nieltynä irbesartaanin maksimipitoisuus veressä saavutetaan 1.5–2 tunnin kuluttua. Noin 6 % alkuperäisannoksesta glukuronidoituu maksan irbesartaaniglukuronidiksi, joka on päämetaboliitti. Osa taas hapettuu maksan CYP2C9-entsyymin vaikutuksesta tai vähemmässä määrin CYP3A4:n avulla. Ainakaan CYP2C9:hen vaikuttava varfariini tai digoksiini ei vaikuta merkittävästi irbesartaanin tehoon.[1] Vähintään 61 % alkuperäisannoksesta erittyy 24 tunnissa muuntumattomana.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Aprovel, INN-irbesartan ema.europa.eu. Viitattu 3.11.2019.
- ↑ a b Avalide 5.3.2019. sanofi-aventis Canada Inc. Viitattu 3.11.2019.
- ↑ Irbesartan Drugs.com. Viitattu 3.11.2019.
- ↑ a b c S Miura, SS Karnik, K Saku: Angiotensin II type 1 receptor blockers: class effects vs. molecular effects. Journal of the renin-angiotensin-aldosterone system, 2011, 12. vsk, nro 1, s. 1–7. PubMed:20603272. doi:10.1177/1470320310370852. ISSN 1470-3203. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b PD Kennewell et al: Comprehensive medicinal chemistry II, s. 157. Elsevier, 2007. ISBN 9780080450445. doi:10.1016/B0-08-045044-X/00003-1.
- ↑ X Zhang et al: Management of hypertension using olmesartan alone or in combination. Cardiology and Therapy, 2017, 6. vsk, nro 1, s. 13–32. PubMed:28258390. doi:10.1007/s40119-017-0087-5. ISSN 2193-6544. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Candesartan cilexetil 4 mg tablets - Summary of Product Characteristics (SmPC) - (emc) www.medicines.org.uk. Arkistoitu 3.11.2019. Viitattu 3.11.2019.
- ↑ M Fujino et al: A small difference in the molecular structure of angiotensin II receptor blockers induces AT1 receptor-dependent and -independent beneficial effects. Hypertension research, 2010, 33. vsk, nro 10, s. 1044–1052. PubMed:20668453. doi:10.1038/hr.2010.135. ISSN 0916-9636. Artikkelin verkkoversio.