Iranin keisarikunta

Iranin keisarikunta[4] (pers. ‏کشور شاهنشاهی ایران‎, Keshvar-e Shāhanshāhi-ye Irān), tunnettiin myös nimellä Persia, oli vuodesta 1925 vuoteen 1979 olemassa ollut valtio Etu-Aasiassa. Se rajautui pohjoisessa Neuvostoliittoon, idässä Afganistaniin, sekä Pakistaniin, ja lännessä Irakiin ja Turkkiin. Sillä oli myös meriraja Omanin kanssa. Valtion väkiluku oli vuonna 1979 noin 37 miljoonaa ja sen pääkaupunki oli Teheran.[5][3]

Iranin keisarikunta
کشور شاهنشاهی ایران
Keshvar-e Shāhanshāhi-ye Irān
1925–1979
State flag of Iran (1964–1980).svg Imperial Coat of Arms of Iran.svg
valtiolippu[1] vaakuna[2]

Iranin sijainti
Iranin sijainti

Valtiomuoto

perustuslaillinen monarkia
(de jure)

Šaahi Reza Pahlavi
(1925–1941)
Mohammad Reza Pahlavi
(1941–1979)
Pääkaupunki Teheran
Väkiluku 37 237 137 (1979)[3]
Viralliset kielet persia
Valuutta Iranin rial
Motto ‬Marâ dâd farmoudo xod dâvar ast
(مرا داد فرمود و خود داور است)
Kansallislaulu Sorude Šâhanšâhiye Irân (سرود شاهنشاهی ایران)
Edeltäjä(t) Flag of Persia (1907-1933).svg Qajarien Iran
Seuraaja(t) Iran Iranin islamilainen tasavalta

Pahlavin hallitsijasuku johti Irania vuodesta 1925 vuoteen 1979, jolloin monarkia lakkautettiin Iranin islamilaisen vallankumouksen seurauksena.[6] Reza Pahlavi perusti dynastian vuonna 1925. Han hallitsi maata šaahina vuoteen 1941 asti, jolloin liittoutuneet pakottivat hänet luopumaan kruunusta. Reza Pahlavin seuraajakseen tuli hänen poikansa Mohammad Reza Pahlavi, joka hallitsi maata vallankumoukseen saakka.[7][6]

NimiMuokkaa

Vuonna 1935 šaahi pyysi kansainvälistä yhteisöä kutsumaan valtiota Iraniksi, entisen Persian sijasta.[8] Hänen seuraajansa Mohammed Reza Pahlavi ilmoitti 1959, että sekä molemmat nimet ovat hyväksyttyjä.[7]

HistoriaMuokkaa

Pahlavit nousi valtaan sen jälkeen, kun Qajarin hallitsijasukuun kuulunut šaahi Ahmad Shah Qajar oli osoittautunut kykenemättömäksi estämään brittien ja neuvostoliittolaisten vaikutusvallan kasvamisen. Iranin parlamentti kokoontui perustuslakikokouksessa 12. joulukuuta 1925, erotti Qajarin ja julisti hänen seuraajakseen prikaattikenraali Reza Khanin, joka otti hallitsijanimekseen Reza Pahlavi.

 
Šaahi Mohammed Reza Pahlavi Yhdysvaltain presidentin Richard Nixonin kanssa Teheranissa 30. toukokuuta 1972.

Reza Pahlavi hallitsi Irania vuoteen 1941 asti, jolloin britit ja neuvostoliittolaiset pakottivat hänet luopumaan kruunusta epäiltyjen natsisympatioiden takia. Entinen šaahi lähti maanpakoon Etelä-Afrikaan. Hänen seuraajakseen valittiin hänen poikansa Mohammed Reza Pahlavi.[6]

Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen tukeman, vuonna 1953 tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen Mohammad Reza Pahlavin valta kasvoi merkittävästi. Kylmässä sodassa šaahi oli liittoutunut länsivaltojen kanssa. Hallintokautensa aikana Mohammed Reza Pahlavi toteutti useita suuria sosiaalisia ja taloudellisia uudistuksia, joita kutsuttiin "valkoiseksi vallankumoukseksi".[9] Iranin keskiluokka kasvoi ja suurien infrastruktuurihankkeiden suunniittelu aloitettiin.[7] Naiset saivat äänioikeuden 1963 ja ensimmäinen naisministeri nimitettiin 1968.[10]

Yhteiskunnallisista edistyksistä huolimatta Pahlavin hallinto oli korruptoitunut ja syyllistyi ihmisoikeusloukkauksiin.[11][12][13]

Tyytymättömyys šaahin hallintoa kohtaan kasvoi 1970-luvun lopulla. Opposition johtavaksi hahmoksi nousi šiiapappi Ruhollah Khomeini. Vuonna 1978 alkaneet protestit yltyivät vallankumoukseksi. Mohammed Reza Pahlavi lähti maanpakoon perheensä kanssa tammikuussa 1979. Iranin 2 500 vuotta kestänyt monarkia lakkautettiin ja Iranin islamilaisen tasavalta perustettiin 11. helmikuuta 1979. Šaahi kuoli syöpään Kairossa 1980. Pahlavin hallitsijasuvun päämiehenä on tämän jälkeen toiminut Yhdysvalloissa asuva kruunuprinssi Reza Kuruš Pahlavi.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Flags of the World: Iranian Empire (Pahlavi Dynasty, 1964–1979) fotw.info. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  2. Whitney Smith: Flags and Arms across the World McGraw-Hill. 1980. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  3. a b Iran - Population countryeconomy.com. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  4. HE 24/2003 Finlex. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  5. 10 Tehran: A Revolution in Making JSTOR. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  6. a b c Iran: Khamenei speaks on America American Enterprise Institute. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  7. a b c Pahlavi Dynasty IranianTours. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  8. When Did Persia Become Iran? History of Yesterday. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  9. The White Revolution Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  10. The role of women in building Iran’s future Middle East Institute. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  11. Human rights violations persist in Iran 30 years after Islamic revolution Amnesty International. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  12. Years of Torture in Iran Comes to Light The New York Times. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)
  13. The divisive legacy of Iran’s royal family The Washington Post. Viitattu 22.8.2021. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa