Ilmavoimien materiaalilaitos

entinen suomalainen sotilaslaitos

Ilmavoimien materiaalilaitos (ILMAVMATL) oli Suomen ilmavoimien koko valtakunnan alueella toiminut joukko-osasto. Se toimi ilmavoimien komentajan alaisena yksikkönä ja hoiti Ilmavoimien materiaalihankintoja, johti erikoishuollon järjestelyjä sekä toteutti Puolustusvoimien koelentotoimintaa. Laitos vastasi koko Ilmavoimien sotavarustuksesta kaikissa valmiustiloissa.

Ilmavoimien materiaalilaitos
Toiminnassa 2010–2014
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Ilmavoimat
Rooli keskusvarikko
Koko 560
Tukikohta Tikkakoski, Pirkkala, Tampere
Marssi Sotamarssi (Robert Kajanus)
Vuosipäivät 6. maaliskuuta

Laitoksen päätoimipiste oli Jyväskylän Tikkakoskella. Muita toimipisteitä oli muun muassa Tampereen Vuoreksessa, Nokian Linnavuoressa, Koelentokeskuksessa Pirkkalassa ja Uuraisilla. Hallinto toimi Tikkakoskella.

Ilmavoimien materiaalilaitos, samoin kuin Merivoimien ja Maavoimien materiaalilaitokset, lakkautettiin vuoden 2014 lopussa osana puolustusvoimauudistusta. Ne korvasi suoraan Pääesikunnan alainen Puolustusvoimien logistiikkalaitos.

OrganisaatioMuokkaa

Laitoksen alle yhdistettiin vuoden 2010 alussa laitosta perustettaessa entisten Ilmavoimien viestitekniikkalaitoksen (IVL) ja Lentotekniikkalaitoksen (LENTOTL) toiminnot, joukkoyksiköksi erotetun Koelentokeskuksen toiminnot sekä pääosa Ilmavoimien esikunnan materiaaliosaston (Mat-os/ILMAVE) toiminnoista.[1]

Henkilökuntaa laitoksessa oli helmikuussa 2011 yhteensä noin 560. Materiaalilaitoksen viimeinen johtaja oli insinöörieversti Juha Hakulinen, jonka edeltäjä oli samassa yhteydessä reserviin siirtynyt insinöörieversti Ossi Koskela.

Laitoksen henkilöstön keskuudessa toimi Viestitekniikkaosaston Radioamatöörikerho OI6X. Laitoksen perinteiden vaalimiseen ja alalla toimineiden yhteydenpitoon osallistuu Ilmavoimien viestikilta, joka on Maanpuolustuskiltojen liiton alainen.

Ilmavoimien koelentokeskusMuokkaa

Ilmavoimien koelentokeskus (KOELNTKESK tai KOELENTK) Pirkkalan lentoaseman alueella oli laitoksen alainen oma joukkoyksikkönsä. Keskus toimi kesäkuuhun 2013 asti Kuoreveden Hallissa.[2]

Koelentokeskus tunnettiin aiemmin nimellä Koelentue (KoeLtue); nimi vaihtui Koelentokeskukseksi 1. joulukuuta 1991. Se vastasi lentokaluston suoritusarvo-, lento-ominaisuus- ja järjestelmätiedon hankinnasta, alan tutkimus- ja kehitystoiminnasta, koelentotoiminnan asiantuntemuksesta ja koelentokoulutuksen ylläpitämisestä mukaan lukien lentovarusteet. Itse koelentotoiminta jakautuu tutkimus-, huolto- ja tuotantokoelentoihin. Yksikkö vastaanotti myös uuden lentokaluston.

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa