Ilmari Kivinen

suomalainen journalisti ja kirjailija

Kaarlo Ilmari Kivinen (pakinoitsijanimimerkki Tiitus, 9. syyskuuta 1883 Pornainen14. helmikuuta 1940 Helsinki) oli ensimmäisiä huomattavia suomenkielisiä pakinoitsijoita ja teki pitkän uran Helsingin Sanomien pakinoitsijana vuosina 1914–1940. Sanomalehtiuransa ohessa hän myös julkaisi humoristisia romaaneja ja kertomuskokoelmia.

Tiitus vuonna 1931.

Henkilöhistoria

muokkaa

Ilmari Kivisen vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Kaarlo Konstantin Kivinen (alkujaan Stenholm) ja Amanda Vilhelmiina Peltonen. Hänen veljensä oli vuorineuvos Lauri Kivinen. Ilmari Kivinen tuli ylioppilaaksi 1903 ja toimi sitten sanomalehtimiehenä. Mikkelin Sanomien aputoimittaja Kivinen oli 1904 ja Karjalattaren aputoimittaja 1904–1905 ja päätoimittaja 1906. Turun Lehden toimitussihteerinä hän työskenteli 1907 ja Turun Sanomien aputoimittajana 1908–1914. Tämän jälkeen Kivinen työskenteli Helsingin Sanomissa.[1]

Kivisen puoliso vuodesta 1914 oli Ellen Koskinen. Kivisen muistokivi (Veikko Jalava, 1962) on pystytetty Liperin Viinijärvelle, jossa hän on asunut.

Kirjallinen tuotanto

muokkaa

Tiitus oli Helsingin Sanomien suosikkipakinoitsija vuodesta 1914 sotavuosiin. Muistettavin osa niistä on Herra Kenosesta kirjoitetut seikkailut. Herra Kenonen on sodanaikaisella keinottelulla rikastunut liikemies. Komiikkaa syntyy herra Kenosen äkkiväärästä luonteesta ja yhteentörmäyksistä eri ihmisten kanssa. Teksteissä kuvastuu myös aikakauden Helsingin katumiljöö. Oma ulottuvuutensa ovat Pöllölän kommunisteista kirjoitetut jutut, joista on julkaistu kokoelmakin. Kivinen julkaisi Tiituksen pakinoita vuodesta 1918 lähtien myös kokoelmina, mutta jo sitä ennen hän oli julkaissut useita muita teoksia.[2]

Tiituksen pakinoita kuvittivat Helsingin Sanomissa Rafael Rindell ja tämän kuoltua Akseli Halonen.

Teokset

muokkaa
  • Poliisikoira (1915)
  • Tee työ ja opi pelaamaan (1915)
  • Siitä nousi hirmuinen prosessi (1916)
  • Herra Kenonen. Hänen elämänsä ja mielipiteensä (1917)
  • Sen pitkää, tämän lyhyttä (1918)
  • Ole, sielun’, iloinen (1919)
  • Suu syyhyy, parta kutajaa (1919)
  • Mittee mies on pahollaan (1920)
  • Rykimällähän yskä lähtee (1920)
  • Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin (1920)
  • Hra Kenosen harha-askel (1922)
  • Kommunistien kokous Pöllölässä (1922)
  • Hra Kenonen matkoilla (1923)
  • Vanha konsti parempi kuin pussillinen uusia (1926)
  • Kenraali Ponomarevin päiväkirja (1928)
  • Valitut teokset I–V (1928)
  • Tiituksen parhaat (1964, uusintapainos 1991)

Uusintapainoksia

muokkaa
  • Tiituksen parhaat WSOY (1964), sisältää Herra Kenonen. Hänen elämänsä ja mielipiteensä, Kommunistien kokous Pöllölässä, Poliisikoira, Rakkaus on nopeampi Piiroisen pässiäkin sekä valittuja pakinoita.

Lähteet

muokkaa
  • Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 390. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
  • Seppinen, Ilkka: Kivinen, Ilmari (1883–1940). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Viitteet

muokkaa
  1. ”Tiitus”, Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, s. 638–641. Porvoo: WSOY, 1954.
  2. Sisättö, Vesa & Halme, Jukka: Kotimaisia pakinoitsijoita, s. 130–131. Helsinki: BTJ Finland, 2013. ISBN 978-952-692-979-1

Aiheesta muualla

muokkaa