Avaa päävalikko

Identiteetti ja väkivalta (engl. Identity and Violence) on Amartya Senin vuonna 2006 ilmestynyt teos. Teoksen on suomentanut Jussi Korhonen, ja se on ilmestynyt 2009 Basam Booksin kustantamana.[1]

Identiteetti ja väkivalta
Identitity and Violence
The Illusion of Destiny
Identiteetti ja väkivalta.jpg
Alkuperäisteos
Kirjailija Amartya Sen
Kieli englanti
Genre yhteiskuntafilosofia
Kustantaja W. W. Norton & Co
Julkaistu 2006
Ulkoasu sidottu
Suomennos
Suomentaja Jussi Korhonen
Kustantaja Basam Books
Julkaistu 2006
Ulkoasu nidottu
Sivumäärä 240
ISBN 978-952-5734-03-4
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Sisällysluettelo

SisältöMuokkaa

Sen esittää teoksessaan ajatuksen, että kulttuuri ei määritä identiteettiä. Talouden kehityksen erot ja poliittiset konfliktit eivät hänen mukaansa johdu kulttuurista. Hän torjuu maahanmuuttokeskusteluja leimaavan käsityksen, että uskonto ja kulttuuri tekisivät ihmisistä samanlaisia. Myös monikulttuurisuuden puolustajat sortuvat hänen mukaansa tähän väärään oletukseen.[1]

Amartya Sen torjuu käsityksen, että olisi olemassa esimerkiksi jokin ”länsimainen kulttuuri”. Hänen näkemyksensä mukaan ongelmat liikkuvat yksilötasolla ja ihmiset ovat kaikkialla hyvin monella tavalla erilaisia. Hän on sitä mieltä, että ihmisen identiteetti kutistetaan, jos sitä halutaan rajata vain kulttuurilla ja uskonnolla. Tällaista kutistunutta identiteettiä hän nimittää singulaariseksi identiteetiksi, joka altistaa kiihotukselle ja väkivallalle. Siihen perustuu muun muassa ihmisten värväys terrorin työkaluiksi. Uskonnon asemaa ei pidä korostaa kutsumalla esimerkiksi islamin edustajiksi maltillisia imaameja, sillä näin nostetaan kansalaisten ja valtiovallan väliin välikäsi. Hän ei myöskään hyväksy uskonnollisia kouluja, jotka kahlitsevat lapset ennen kuin he itse voivat valita.[1]

VastaanottoMuokkaa

Turun Sanomissa kriitikko Kari Hukkila määrittelee teoksen puheenvuoroksi, sillä hänen mukaansa se rajaa monia ulottuvuuksia ulkopuolelle. Hän nostaa esimerkeiksi antisemitismin ja islaminvastaisuuden, joiden määrittely identiteetiksi luo maaperää vainolle.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Hukkila, Kari: Kulttuuri ei määrää identiteettiämme. Helsingin Sanomat 4.1.2010.

Aiheesta muuallaMuokkaa