III/JR 28

III/JR 28:n eli Jalkaväkirykmentti 28:n kolmannen pataljoonan perusti Savonlinnan suojeluskuntapiiri 17.6.1941 alkaen. Perustamisen taustalla oli Päämajan yleinen käsky saapua ylimääräisiin kertausharjoituksiin, mikä käytännössä tarkoitti liikekannallepanoa. Pataljoonan henkilöstön pääosan kotipaikka oli Joroinen, Jäppilä ja Varkaus.

VarustaminenMuokkaa

Pataljoona sai likimain määrävahvuisen kaluston.

YksikötMuokkaa

  • Esikunta/III/JR 28
  • Esikuntakomppania/III/JR 28
  • 9.K/JR 28
  • 10.K/JR 28
  • 11.K/JR 28
  • 12.K/JR 28 (konekiväärikomppania)

Komentaja(t)Muokkaa

  • kapteeni E.Paloheimo
  • kapteeni V.Sutela
  • kapteeni A.Ojanen
  • majuri Johan Sokajärvi

KeskittäminenMuokkaa

III/JR 28 keskitettiin muun rykmentin ohella 21.-23.6.1941 välisenä aikana tulevalle toiminta-alueelleen. Koko rykmentin tehtävänä oli valtakunnan alueen puolustaminen mahdollista hyökkäystä vastaan ja toisena tehtävänä oli samanaikaisesti valmistautua myös hyökkäyksellisiin sotatoimiin.

25.6.1941 Suomen poliittinen johto totesi valtakunnan olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan.

III/JR 28:n sotatoimet vuonna 1941Muokkaa

Hyökkäykseen siirtyminenMuokkaa

28.-29.6.1941 välisenä yönä pataljoona siirtyi hyökkäysvalmiusasemiin aivan valtakunnan rajan pintaan. Siirtyminen tapahtui JR 7:n asemien läpi Tarnalan ja itärajan väliin.

Hyökkäys alkaa 30.6.1941Muokkaa

30.6.1941 klo 19 alkaneen JR 28:n hyökkäyksen osana pataljoona eteni valtakunnan rajan yli. II/JR 28 eteni yön aikana Kurkelanjärven itäpuoliselle alueelle.

1.7.1941 III/JR 28 liitettiin Taisteluosasto Ehrnroothiin, jonka tehtäväksi annettiin pohjoisen ja koillisen kautta koukaten laukaista Pieni-Iijärvi-Kurkelanjärvi-Joutsenlampi - alueella asemissaan olevan puna-armeijan yksiköiden puolustus. Klo 15.30 taisteluosasto aloitti etenemisensä, joka johti nopeasti vihollisjoukkojen irtautumiseen. Taisteluosaston komentajan majuri Adolf Ehrnroothin haavoituttua vakavasti osasto alistettiin JR 28:n komentajalle eversti T. Kotilaiselle.

III/JR 28 osallistui taisteluihin ja vihollisen vastahyökkäysten torjuntaan useiden päivien ajan Parikan kylän alueella kunnes sai käskyn siirtyä hyökkäykseen Ristilahden alueelle.

7.7.1941 klo 17 III/JR 28:n joukot (pl. 1 komppania) lähtivät etenemään kohti Ristilahden taistelualueen itäosaa kohden. Koko yön viivyttävää vihollista vastaan käymissään taisteluissa pataljoona pääsi hitaasti kohti tavoitettaan (Ristilahdesta itään johtava tie), jonka se saavutti 8.7.1941 aamulla.

8.7.1941 aamulla saavutettu tie pyrittiin varmistamaan mahdollisuuksien mukaan, mutta pataljoonan vajaavahvuisuuden vuoksi tavoitteita ei täysin saavutettu kunnes alueelle oli saatu vahvistuksia.

8.-9.7.1941 välisenä yönä Ristilahden alueelta vetäytyneet neuvostojoukot jatkoivat hyökkäystään kohti itää. Vihollisen tulivalmistelun aikana osa III/JR 28:n joukoista jätti asemansa ja pataljoonan komentaja tulkitsi tilanteen siten, että pataljoona on hajaantunut. Pääosa joukoista oli kuitenkin edelleen asemissaan ja pystyi torjumaan vihollisen ulosmurtautumisyrityksen. Pataljoonan vielä taistelevien osien menetettyä yhteyden pataljoonan komentopaikaan ne vetäytyivät asemistaan aamuyön alkutunteina.

9.7.1941 aikana pataljoonan joukot (osin hajonneina) vetäytyivät naapuripataljoonien alueille uudelleenkoottaviksi. Tämän jälkeen taistelut hiljenivät lähinnä paikallisiksi kahakoinneiksi koko divisioonan alueella.

  • Hyökkäys Laatokan rantaan ja ns. Vesiperämotti 31.7.-21.8.1941

LähteetMuokkaa

  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
  • Olavi Antila jne.: 2. Divisioonan historiikki. Pori: Etelä-Suomen kustannus OY, 1975. ISBN 951-9064-08-7.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.