Homotherium oli sapelihammaskissasuku, jonka edustajia eli noin kolme miljoonaa – 10 000 vuotta sitten Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Amerikassa. Tunnetuin Homotherium oli Homotherium serum Pohjois-Amerikassa. Homotheriumin sapelimaiset yläkulmahampaat olivat lyhyemmät kuin Smilodonilla. Ne olivat kuitenkin kestävämmät kuin Smilodonilla, joten Homotherium pystyi tappamaan saaliinsa tarttumalla sitä kurkkuun ja pitämällä kiinni, kuten nykyiset leijonat tekevät.[1] Smilodon taas haavoitti saaliinsa sapelihampaillaan ja odotti sitten sen kuolevan verenvuotoon, sillä sen pitkät kulmahampaat murtuisivat, jos se kamppailisi saaliinsa kanssa.[1] Lajien saalistustavat erosivat siis toisistaan.[1] Homotherium oli nopea juoksija, ja sen leuat olivat yhtä vahvat kuin tiikerillä. Homotherium pyydysti muun muassa mammutin poikasia, antilooppeja, puhveleita ja mahdollisesti myös ihmisen esi-isiä. Teksasista, Friesenhahn Cave-luolasta, on löydetty Homotheriumin entinen pesäpaikka, johon ne olivat tuoneet paloiteltuja nuorten, noin kaksivuotiaiden mammuttien (kooltaan kafferipuhvelin kokoluokkaa) ruhoja.[2]

Homotherium
Homotheriumin luuranko.
Homotheriumin luuranko.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Kissaeläimet Felidae
Alaheimo: Sapelihammaskissat Machairodontinae
Suku: Homotherium
Fabrini, 1890
Lajit
Katso myös

  Homotherium Wikispeciesissä
  Homotherium Commonsissa

Homotherium hävisi Afrikasta 1,5 miljoonaa vuotta sitten, Euraasiasta 50 000 vuotta sitten ja Pohjois-Amerikasta 10 000 vuotta sitten.

Homotheriumin lajeja muokkaa

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.