Holland (maakunta)

Holland, vanhentunut nimi Hollanti, on alue ja entisten Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja Yhdistyneiden provinssien tasavallan maakunta Alankomaissa. Holland oli olemassa hallinnollisena yksikkönä 900-luvulta vuoteen 1798, jolloin se jaettiin useisiin osiin. Holland oli myös itsenäinen kuningaskunta vuosina 1806–1810. Nykyään alue on jaettu Pohjois-Hollandin ja Etelä-Hollandin maakuntiin. Nimi ”Holland” tai ”Hollanti” perustuu hollannin kielen sanoihin holt land, ”metsäinen maa”.

Alankomaiden kartta. Nykyiset Pohjois- ja Etelä-Hollandin maakunnat ovat maan länsiosassa merkittyinä keltaisella ja punaisella.

Monissa kielissä, kuten suomessa, Hollanti-sanaa käytetään yleiskielisesti nykyisestä Alankomaiden valtiosta. Tämä perustuu siihen, että Holland on kautta historian ollut nykyisen Alankomaiden alueen kulttuurillinen, poliittinen ja taloudellinen keskus ja sen parhaiten tunnettu osa. Hollandissa sijaitsevat myös Alankomaiden kolme tärkeintä ja suurinta kaupunkia, Amsterdam, Haag ja Rotterdam.

Historiaa

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan osa

Vuonna 922 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alaisen Friisinmaan kreivi Gerulfin poika Dirk sai isältään hallintaansa tämän hallitseman alueen länsiosan. Dirk otti itselleen Länsi-Friisinmaan kreivin arvonimen. Vuonna 993 kreivi Dirk III muutti alueen nimen Hollandiksi, ja hänestä eteenpäin Länsi-Friisinmaan kreivin arvonimi muuttui Hollandin kreiviksi. 1200–1400-luvuilla Hollandin kreivit hallitsivat jonkin aikaa myös Hainaut’n, Flanderin ja Zeelandin kreivikuntia.

Koukkujen ja turskien sota johti Hollandin hallinnon siirtymiseen baijerilaiselle herttua Vilhelmille vuonna 1351, ja vuoteen 1432 asti Hollandin hallitsijat olivat Baijeri-Straubingin herttuoita. Siitä eteenpäin Holland ja sitä ympäröivät alueet olivat Burgundin herttuakunnan alaisia. Herttuakunnasta tuli vuonna 1477 osa Habsburgien valtakuntaa.

Itsenäisyys ja Ranskan valta

Kahdeksankymmenvuotisen sodan aikana vuonna 1581 nykyisen Alankomaiden provinssit julistautuivat itsenäisiksi Habsburgien valtakunnasta ja perustivat Alankomaiden yhdistyneiden provinssien tasavallan. Habsburgien Espanjan kuninkaat käyttivät kuitenkin Hollandin kreivin arvonimeä vuonna 1648 solmittuun Münsterin rauhansopimukseen asti, vaikka todellisuudessa he olivat menettäneet kaiken vallan Hollandissa. Hollandin provinssista tuli Alankomaiden tasavallan merkittävin ja hyvinvoivin osa.

Ranskalaiset syrjäyttivät vuonna 1795 Alankomaiden tasavallan hallitsijan Vilhelm V:n, ja Alankomaihin perustettiin yhtenäinen Batavian tasavalta. Hallintoa keskitettiin pois provinsseilta, ja vuonna 1798 Holland jaettiin Amstelin, Delfin, Texelin ja Schelde en Maasin departementteihin.

Vuonna 1806 Napoleon muodosti Alankomaiden alueelle Hollandin kuningaskunnan. Hollandin kuninkaaksi hän nimitti veljensä Louis Bonaparten, ja kuningaskunnan oli tarkoitus olla Ranskan vasallivaltio. Louis Bonaparte yritti kuitenkin ajaa itse alankomaalaisten etua veljensä sijaan, ja Napoleon hajotti kuningaskunnan vuonna 1810 ja liitti alueen Ranskaan. Napoleonin vallan aikana Holland oli jaettuna Zuyderzéen ja Bouches-de-la-Meusen departementteihin.

Alankomaiden kuningaskunta

Napoleonin kukistuttua vuonna 1815 Hollandista tuli osa Alankomaiden yhdistynyttä kuningaskuntaa, joka jakautui nykyisiin Alankomaiden ja Belgian valtioihin vuonna 1830. Entisistä departementeistä muodostettiin Pohjois- ja Etelä-Hollandin maakunnat vuonna 1840.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Holland (maakunta) Wikimedia Commonsissa