Hjalmar Tallqvist
Axel Henrik Hjalmar Tallqvist (21. helmikuuta 1870 Hollola – 6. marraskuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen matemaatikko ja fyysikko.[1] Tallqvist oli Helsingin yliopiston mekaniikan dosentti ja myöhemmin myös fysiikan professori, matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani, merentutkimuslaitoksen tarkastaja sekä toimi eri yrityksissä.[2] Hänet tunnetaan myös Gunnar Nordströmin opettajana.
| Axel Henrik Hjalmar Tallqvist | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. helmikuuta 1870 Hollola, Suomi |
| Kuollut | 6. marraskuuta 1958 Helsinki, Suomi |
| Kansalaisuus | Suomalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Tutkimusalue | Matematiikka, fysiikka |
Elämä
muokkaaTallqvist syntyi Hollolassa. Hänen vanhempansa olivat yli-insinööri Hendrik Teodor Tallqvist ja Emilia Charlotta Palander. Hänen nuorempi veljensä oli lääkäri ja professori Theodor Tallqvist. Hjalmar Tallqvist valmistui ylioppilaaksi vuonna 1886 Helsingin ruotsinkielisestä reaalilyseosta. Filosofian kandidaatti hänestä tuli vuonna 1889 ja vuotta myöhemmin hän väitteli filosofian tohtoriksi väitöstyöllänsä Bestimmung einiger Minimalflächen deren Begrenzung gegeben ist. Vuosien 1890 ja 1891 välisenä aikana hän suoritti opintomatkan Zürichiin ja myös Wieniin.
Hjalmar Tallqvist oli fyysikkona suuntautunut erityisesti matemaattiseen fysiikkaan. Matematiikan professori Edvard Neovius oli suunnannut hänen mielenkiintonsa minimipintoihin, joita Tallqvistin väitöskirjassa käsitellään. Ensimmäisen niitä koskevan tutkimuksensa hän julkaisi jo 18-vuotiaana. Tallqvistille tarjottiin Zürichistä matematiikan professuuria, josta hän kumminkin kieltäytyi vedoten isänmaallisiin syihin.[3]
Väitöstyön valmistumisen jälkeisenä vuonna hän sai mekaniikan nuoremman opettajan viran Polyteknillisesta instituutista. 1898–1907 hän oli vanhempi mekaniikan opettaja. Helsingin yliopiston mekaniikan dosentin viran hän sai samana vuonna kuin nuoremman mekaniikan opettajan viran Polyteknillisestä instituutista. Helsingin yliopistossa hän työskenteli myös kokeellisen ja matemaattisen fysiikan dosenttina, fysiikan professorina (1907–1938), matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaanina.
Tallqvist kutsuttiin Suomen Tiedeseuran jäseneksi vuonna 1905.[4] Hänet tunnettiin tuotteliaana kirjoittajana, jonka tuotanto käsittää noin 15 000 painosivua. Suomen Tiedeseura joutuikin hänen takiaan säätämään "Lex Tallqvistin", jonka mukaan yksittäinen Tiedeseuran jäsen sai yhden vuoden aikana julkaista enintään 10% seuran koko julkaisuvolyymistä.[5]
Tallqvist meni naimisiin ensimmäisen kerran laulajatar Elin Fohströmin kanssa vuonna 1897. Fohström kuoli vuonna 1949, ja Tallqvist meni seuraavana vuonna uusiin naimisiin aiemman vaimonsa kasvattisisaren Evelina Fohströmin (o.s. Wilkman) kanssa. Tallqvist sai ensimmäisestä avioliitostaan kolme tytärtä: Edit Evelina, Inger Anima ja Anita Henriette.
Tallqvist toimi Suomen forsiitti-dynamiitti Oy:n johtokunnan puheenjohtajana sekä vakuutusyhtiö Fenniassa, jälleenvakuutusyhtiö Normanissa ja tapaturmavakuutusyhtiö Patriassa.
Lähteet
muokkaa- ↑ http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/hallintovv_matemluonnonttdk.htm
- ↑ http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/P-O.pdf
- ↑ Markkanen, Tapio: Tallqvist, Hjalmar (1870–1958) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Elfving, Fredrik: Suomen Tiedeseura 1838 – 1938, s. 203. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica, 1938.
- ↑ Simons, Lennart: Hjalmar Tallqvist. Minnestal hållet vid Finska Vetenskaps-Societetens sammanträde den 29 april 1959. Societas Scientiarum Fennica Årsbok – Vuosikirja, 1959, XXXVII. vsk, nro C 5, s. 1 - 8. Suomen Tiedeseura.