Hilja Pärssinen

Hilja Amanda Pärssinen (o.s. Lindgren; 13. heinäkuuta 1876 Halsua – 23. syyskuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen opettaja, toimittaja, kansanedustaja, kirjailija ja Suomen Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton puheenjohtaja. Hilja Pärssinen käytti vuonna 1896 suomentamaansa nimeä Liinamaa ennen avioliittoa. Muutettuaan Helsingin pitäjään hänet kirjattiin seurakunnan pää- ja rippikirjaan nimellä Hilja Amanda Liinamaa..

Hilja Pärssinen
Hilja Pärssinen 1900-luvun alussa.
Henkilötiedot
Syntynyt	13. heinäkuuta 1876 Halsua
Kuollut	23. syyskuuta 1935 (59 vuotta) Helsinki
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	opettaja, toimittaja, kansanedustaja, kirjailija
Vanhemmat	Karl Henrik Lindgren ja Anna Dahllund
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Elämä ja ura

Pärssisen vanhemmat olivat kappalainen Karl Henrik Lindgren ja Anna Dahllund. Hän avioitui vuonna 1899 myös Sortavalan opettajaseminaarissa opiskelleen ja myöhemmin filosofian tohtoriksi valmistuneen Jaakko Pärssisen kanssa, josta otti asumuseron hieman ennen kuolemaansa. Pärssinen kuoli rintasyöpään.

Pärssinen kävi Oulun tyttölyseon ja Sortavalan opettajaseminaarin, josta valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna 1896. Hän aloitti uransa opettajana nimellä Hilja Liinamaa Helsingin maalaiskunnan pitäjän kirkonkylässä, missä toimi vuosina 1896–1900 juuri perustetun suomenkielisen koulun Suomelan ensimmäisenä opettajana. Sieltä hän siirtyi opettajaksi Viipuriin, jossa toimi vuoteen 1906 saakka. Opettaja-aikanaan Suomelassa Pärssinen osoitti menestystä opettamisessa ja oli paikkakunnan pidetty kansanvalistaja yleensäkin. Pärssinen johti Helsingin pitäjän nuorisoseuran kuoroa ja oli sanomalehti Uusimaan asiamies pitäjässä saaden jopa ruotsinkielistä väestöä tilaamaan lehden.

Hilja Pärssinen oli Työ-lehden toimittajana Viipurissa 1906. Työläisnainen-lehden toimitussihteerinä hän toimi 1907–1912. Sisällissodan aikana vuonna 1918 hän ehti olla hetken punaisten Suomen kansanvaltuuskunnan jäsen. Pärssinen pakeni huhtikuussa 1918 miehensä kanssa Venäjälle tarkoituksenaan päästä sitä kautta Sveitsiin, sinne he eivät kuitenkaan päässeet. Matka johti lopulta Viroon, josta heidät palautettiin Suomeen 1919. Hilja Pärssinen tuomittiin maanpetoksesta vankeuteen 12 vuodeksi, mutta armahdettiin vuonna 1923.

Armahduksen jälkeen Pärssiset asuivat Terijoella kasvattityttärensä Sirkka Sopon kanssa ja perustivat Viipurin Talikkalan yksityisen yhteiskoulun, jonka opettajana Hilja Pärssinen oli 1927–1935.

Muiden tehtäviensä ohella Hilja Pärssinen toimi puhujana Suomen Sosialidemokraattisessa Puolueessa, Raittiuden ystävissä, Kansanvalistusseurassa ja eri työväenopistoissa. Hän oli myös Työväen sivistysliiton luennoitsija.

Eduskunnan jäsen Pärssinen oli vuosina 1907–1918 ja 1929–1935. Hänet valittiin eduskuntaan Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä. Hän kuului eduskuntauransa aikana jäsenenä sivistysvaliokuntaan, suureen valiokuntaan, toimitusvaliokuntaan ja työväenasiainvaliokuntaan.

Teokset

Hilja Pärssinen julkaisi nimellä Hilja Liinamaa tai Liinamaa-Pärssinen seuraavat kaunokirjalliset teokset:

• Liinamaa, Hilja: Primuloita: poimittu kylän pojille ja tytöille. Tampere: Wesander, 1900. (Digitoituna Digi.fi:ssä.)
• Liinamaa, Hilja: Kyllikki ja Lemminkäinen: laulurunoja. Helsinki: E. E. Sundvall, 1902.
• Pärssinen, Hilja: Taistelon tuoksinasta. 1907. (Runo Tervehdys Merikoskelle digitoituna Digi.fi:ssä.)
• Liinamaa, Hilja: Musta virta. Hancock (USA): Työmies, 1913.
• Liinamaa, Hilja: Elämän harha: runoja. Helsinki: Otava´, 1917.
• Liinamaa-Pärssinen: Jälleen vapaana: runoja. Helsink. Työväen sanomalehti. 1923.
• Liinamaa-Pärssinen: Muistojen mailta: Runoja. Helsink. Kansanvalta. 1926.
• Lasten laulukirja. Toimittanut Hilja Liinamaa-Pärssinen. Astoria (Or.). Lännen työväen kustannusyhtiö. 1918.
• Liinamaa-Pärssinen: Lasten laulukirja: nuottipainos. Astoria (Or.). Lännen työväen kustannusyhtiö. 1914.
• Liinamaa-Pärssinen: Lastu. Mikkeli. Mikkelin työväenyhdistys. 1915.
• Liinamaa-Pärssinen: Vallankumouskuvia työnjuhlaan Helsingissä 26 p:nä elok. Helsinki. Työnjuhlatoimikunta. 1917.
• Liinamaa, Hilja: Lausuttavia runoja, 5. Helsinki. Työväen sanomalehti. 1908.
• Punainen lippu: vihkonen runoja. Suomenteli Hilja Liinamaa. Kuopio. Savon työväen sanomalehti-osuuskunta. 1910.
• Heine, Heinrich: Aikarunoja. Suomensi Hilja Liinamaa. Kotka. Kyminlaakson työväen sanomalehti-osuuskunta. 1910.

Muita teoksia:

• Heikkilä, Seth, ; Terhi, Kaarlo ; Pärssinen, Hilja ; Koskinen, A. R. (toim.): Työväen lauluja ja runoja. Uudistettu painos Työväen lauluja 1910. Turku: Sosialisti, 1909.

Lähteet

• Kilpi, Sylvi-Kyllikki: ”Hilja Pärssinen”, Tiennäyttäjät I, s. 121–161. Toim. Hannu Soikkanen. Tammi, 1967.
• Useita tekijöitä: Yksi kamari – Kaksi sukupuolta, Suomen eduskunnan ensimmäiset naiset, s. 126–144, Eduskunnan kirjasto 1997
• Marjaliisa Hentilä & Matti Kalliokoski & Armi Viita: Uuden ajan nainen: Hilja Pärssisen elämä. Siltala, 2018. ISBN 9789522345196.

Aiheesta muualla

• Hilja Pärssinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Lähteenmäki, Maria: Pärssinen, Hilja (1876–1935). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 20.4.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
• Hietanen, Leena: Hilja Pärssinen – sosialismin soihdunkantaja Naisten Ääni. Viitattu 14.9.2019.
• Kolsi, Eeva-Kaarina : Hilja Pärssinen oli aikansa vaikutus­valtaisimpia suomalaisia – tulevan presidentin puhelu vei takaisin vankilaan  Ilta-Sanomat . 24.6.2018 . Viitattu 14.9.2019.
• Kirjasampo: Hilja Liinamaa-Pärssinen.
• Työväenliikkeen kirjasto. Pärssinen, Hilja.

• Ensimmäisen eduskunnan naiset, Hilja Pärssinen. YLE Areena.
• 100tekijää – Hilja Pärssinen, Helsinki Walks
• Raili Mikkanen: Hilja – yksi maailman ensimmäisistä. Kustannusliike Robustos, 2017.

Sosialidemokraattien kansanedustajat