Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut
Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut (SM-hiihdot) on vuosittain järjestettävä kilpailukokonaisuus, jossa ratkotaan (maasto)hiihdon Suomen-mestaruudet. Koska hiihdettäviä matkoja on useita, SM-hiihdot kilpaillaan nykyään vähintään kahdessa eri kilpailutapahtumassa. Ensimmäiset hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1909 ja vuodesta 1911 lähtien SM-hiihdot on järjestetty joka vuosi lukuun ottamatta sotatalvia 1918, 1940 ja 1942.
Kilpailulajit muokkaa
Vuodesta 2008 lähtien SM-hiihdoissa on kilpailtu vuosittain neljällä henkilökohtaisella matkalla, joihin on joka vuosi kuulunut sprintti ja kaksi väliaikalähtökilpailua, joista pidemmän matka on miehillä 50 kilometriä ja naisilla 30 kilometriä. Tosin vuoden 2014 kilpailuissa pisimmät matkat jouduttiin lyhentämään lumenpuutteen vuoksi.[1] Henkilökohtaisten matkojen lisäksi nykyään kilpaillaan viestissä ja sprinttiviestissä.
Historian aikana SM-hiihtojen kilpailulajit ovat vaihdelleet huomattavasti. Pisimpään on kilpailtu miesten 50 kilometrillä, joka on ollut ohjelmassa vuodesta 1928 lähtien. Tätä ennen miesten pisin kilpailumatka oli 60 kilometriä. 1940-luvulla miesten lajeiksi vakiintuivat 15, 30 ja 50 kilometrin henkilökohtaiset kilpailut ja viesti, jotka muodostivat SM-hiihtojen ohjelman 1980-luvulle asti. Tosin 30 kilometrillä ei kilpailtu vuosina 1951-1958. Joukkuekilpailut ja viestit hakivat muotoaan 1930-luvulle asti, kunnes vuonna 1938 otettiin ohjelmaan miesten 3 × 10 kilometrin viesti. Se oli ohjelmassa vuoden 1966 kilpailuihin saakka, minkä jälkeen miesten viesti on hiihdetty 4 × 10 kilometrin matkalla.
Naiset kilpailivat vuosina 1911-1958 vain yhdellä henkilökohtaisella matkalla, joka oli 5 tai 10 kilometriä. Naisten 3 × 5 kilometrin viesti on ollut SM-hiihtojen ohjelmassa vuodesta 1951 lähtien. Vuosina Hiihdon Suomen-mestaruuskilpailut 1959-1976 naiset hiihtivät sekä 5 että 10 kilometriä, kunnes ohjelmaan lisättiin 20 kilometrin kilpailu, jota hiihdettiin vuosina 1977-1988. Tämän jälkeen naiset ovat hiihtäneet pisimpänä SM-kilpailunaan 30 kilometriä.
Kilpailuiden hiihtotapa eriteltiin ensimmäistä kertaa perinteiseksi tai vapaaksi vuoden 1986 SM-hiihdoissa. Vuonna 1990 kilpailtiin ensimmäistä kertaa takaa-ajokilpailussa, jossa ensimmäinen ja toinen osa hiihdetään eri hiihtotavoilla. Kansainvälisistä arvokisoista poiketen hiihdon Suomen-mestaruuskilpailuissa takaa-ajoja on hiihdetty myös siten, että jälkimmäinen osa on hiihdetty perinteisellä hiihtotavalla.
Sprinttihiihto tuli SM-hiihtojen ohjelmaan vuonna 2000 ja kahden urheilijan joukkueina hiihdettävä sprinttiviesti vuonna 2003. Takaa-ajon ja sprintin myötä lajien määrä kasvoi niin, että joinakin vuosina Suomen-mestaruuksista hiihdettiin jopa kuudessa eri henkilökohtaisessa lajissa.
Vuosien 1997-2003 kilpailuissa pisimmät matkat hiihdettiin yhteislähtökilpailuina, mutta vuodesta 2004 lähtien SM-hiihtojen pisimmät matkat on jälleen hiihdetty väliaikalähdöllä.
Eniten mestaruuksia muokkaa
- Pääartikkeli: Luettelo hiihdon Suomen mestareista
Eniten henkilökohtaisia hiihdon Suomen mestaruuksia on voittanut Marja-Liisa Kirvesniemi, joka voitti yhteensä 28 henkilökohtaista SM-kultaa. Miehistä eniten henkilökohtaisia mestaruuksia on Mika Myllylällä (25 voittoa). Eniten viestimestaruuksia (9) on Kalevi Oikaraisella ja Osmo Karjalaisella. Sami Jauhojärvellä on eniten sprinttiviestin mestaruuksia, yhteensä kahdeksan. Joukkuelajien voitot mukaan laskettuina eniten Suomen-mestaruuksia on Marja-Liisa Kirvesniemellä (34) ja Sami Jauhojärvellä (31).
Alla olevaan taulukkoon on koottu SM-hiihdoissa henkilökohtaisilla matkoilla ja viesteissä yhteensä vähintään 10 mestaruutta voittaneet.
| Nimi | Mestaruudet | Aikaväli | |||
|---|---|---|---|---|---|
| Henkilö- kohtaiset |
Viesti | Sprintti- viesti |
Yhteensä | ||
| Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen) | 28 | 6 | 34 | 1979–1994 | |
| Mika Myllylä | 25 | 1 | 26 | 1992–2004 | |
| Harri Kirvesniemi | 20 | 8 | 28 | 1979–2000 | |
| Juha Mieto | 19 | 19 | 1972–1985 | ||
| Riitta-Liisa Roponen (o.s. Lassila) | 16 | 3 | 2 | 21 | 2002–2021 |
| Sami Jauhojärvi | 15 | 8 | 8 | 31 | 2003–2017 |
| Krista Pärmäkoski (o.s. Lähteenmäki) | 15 | 1 | 2 | 18 | 2012–2023 |
| Kaisa Varis | 15 | 15 | 1998–2003 | ||
| Hilkka Riihivuori (o.s. Kuntola) | 13 | 3 | 16 | 1974–1982 | |
| Virpi Kuitunen | 11 | 1 | 1 | 13 | 2003–2010 |
| Anne Kyllönen | 10 | 2 | 1 | 13 | 2010–2019 |
| Tapani Niku | 9 | 4 [2] (joukkuekilp.) |
13 | 1921–1926 | |
| Marjatta Kajosmaa | 9 | 1 | 10 | 1969–1974 | |
| Aino-Kaisa Saarinen | 8 | 4 | 5 | 17 | 2000–2018 |
| Iivo Niskanen | 8 | 5 | 3 | 16 | 2013–2021 |
| Pirjo Muranen (o.s. Manninen) | 8 | 2 | 3 | 13 | 2001–2011 |
| Arto Tiainen | 8 | 3 | 11 | 1957–1968 | |
| Jari Isometsä | 7 | 5 | 1 | 13 | 1992–2004 |
| Matti Heikkinen | 7 | 3 | 10 | 2004–2017 | |
| Siiri Rantanen | 6 | 5 | 11 | 1952–1962 | |
| Kalevi Oikarainen | 5 | 9 | 14 | 1959–1975 | |
| Osmo Karjalainen | 4 | 9 | 13 | 1967–1976 | |
| Martti Jylhä | 3 | 8 | 7 | 18 | 2007–2019 |
Miesten viestin ovat useimmin voittaneet Kuusamon Erä-Veikot (12 mestaruutta) ja Mikkelin Hiihtäjät ja Vuokatti Ski Team Kainuu (10 mestaruutta). Naisten viestissä Lahden Hiihtoseuralla on seitsemän ja Simpeleen Urheilijoilla kuusi mestaruutta. Miesten sprinttiviestissä Vuokatti Ski Team Kainuulla on kahdeksan kultaa ja naisten sprinttiviestissä Ounasvaaran Hiihtoseuralla neljä.
Lähteet muokkaa
- Vuodet 1909–1998: Jussila, Pentti: Suomen Hiihto. Otava, 1998. ISBN 951-1-15482-6.
- Vuodet 1999–2012:Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirjat 2000-2013. Kustannus-Notariaatti Oy, Minerva Kustannus Oy, 2000-2013.
- Vuodet 2013–14: tulokset.hiihtoliitto.fi
Viitteet muokkaa
- ↑ Matkojen lyhennys (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Niku, Tapani: Murtomaata. Suomalaisen maastohiihdon uranuurtaja muistelee, Kustannus Oy Pohjoinen, 1977