Herman Gustaf Jäderholm

Herman Gustaf Jäderholm (19. heinäkuuta 1850 Kuopio18. heinäkuuta 1934 Helsinki) oli suomalainen yrittäjä, joka omisti Helsingfors skeppsvarv & Mekaniska verkstad -nimisen telakan. Telakka sijaitsi nykyisen Olympiaterminaalin paikalla. Jäderholmin vanhemmat olivat Kuopion kappalainen, sittemmin Jaakkiman kirkkoherra Gustav Vilhelm Jäderholm (1805–1895) ja hänen vaimonsa Laura Gustava Granit (1818–1893). Jäderholm oli naimisissa Hilma Fredrika Nybergin kanssa ja heillä oli muun muassa tytär Greta Lisa Jäderholm-Snellman (1894–1973).[1] Jäderholmin hauta sijaitsee Helsingin vanhalla hautausmaalla.

HermanJäderholm.jpg
Herman Gustaf Jäderholm (1850-1934).jpg

Herman Jäderholm kävi Savonlinnan alkeiskoulua ja oli maanmittaushallituksen oppilaana, mutta suuntautui sitten tekniselle alalle. Hän toimi harjoittelijana Pietarissa ja oli Rudolf Kolsterin yksityisoppilaana Helsingissä 1872–1873, jonka jälkeen hän opiskeli Polyteknillisessä instituutissa. Jäderholm työskenteli työnjohtajana ja piirtäjänä konetehtailla Pietarissa 1874–1875 sekä teknillisenä johtajana Osberg & Bade -nimisessä firmassa Helsingissä 1875–1886, jonka jälkeen hän siirtyi Helsingfors skeppsvarv & Mekaniska verkstad -nimisen telakan omistajaksi.[1]

Herman Jäderholm (1850-1934).jpg

Jäderholm oli useaan otteeseen Helsingin vahvennetun kaupunginvaltuuston jäsen ja Helsingin puhelinyhdistyksen hallituksen jäsen sekä usean teollisen alan yhdistyksen hallituksen jäsenenä.[1] Jäderholm oli Keisarillisen Senaatin 1897 antamasta määräyksestä tarkastamassa jäänmurtaja Sammon rakennuspiirustuksia, Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen valtuutettu vuodesta 1897, kahdeksan vuoden aikana Takseerauslautakunnan jäsen, erinäisiä kertoja lisätty kaupunginvaltuusmies, neljä vuotta Konepajain tapaturmavakuutusyhtiön johtokunnan jäsen, kaksi vuotta haaksirikkojen tarkastusmies. Hän oli myös jäsen Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen asettamassa komiteassa, jonka oli ehdottava keskustelukysymyksiä Yleiseen teollisuudenharjoittajain kokoukseen 1893 sekä komiteassa, jonka oli valmistettava Helsingissä 1898 pidettyä samanlaista kokousta, sekä jäsen Yhdistyksen 1899 asettamassa komiteassa ammattikoulun aikaansaamiseksi metalliteollisuutta varten Helsinkiin. Hän oli myös jäsen valtuutettujen 1900 asettamassa komiteassa, jonka oli ehdotettava keinoja konetyöntekijäin työtaidon kohottamiseksi.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Erik Lindh, Alf Brenner & Ingegerd Lundén Cronström: Släktbok - Ny följd I, s. 314. Svenska Litteratursällskapet i Finland, 1958.
  2. Helsingin käsityö- ja tehdasolojen matrikkeli sekä esitys Helsingin käsityö- ja tehdasyhdistyksen toiminnasta viime vuosisadalla hdl.handle.net.