Helsingin yhteislyseo
Helsingin yhteislyseo (opiskelijoiden keskuudessa Hyllilähde?) on lukion ja peruskoulun muodostama kokonaisuus Helsingin Kontulassa. Koulu on yksityinen ja sitä ylläpitää Maanviljelyslyseon osakeyhtiö; koulu on perustettu vuonna 1908 nimellä Helsingin maanviljelyslyseo. Vuonna 2021 koulussa oli noin 790 oppilasta, joista peruskoulussa noin 470[1] ja lukiossa noin 320[2]. Erityisesti lukio on musiikkiin, liikuntaan ja kuvataiteeseen painottunut. Taito- ja taidelinjalla onkin mahdollisuus valita useita monipuolisia kursseja laajasta kurssitarjottimesta. Helsingin yhteislyseosta on lähtöisin useita kuuluisuuksia, kuten jääkiekkoilija Ossi Väänänen, sekä muusikoita, kuten Raymond eBanks ja Marianna Alanen.
Helsingin yhteislyseon lukiossa on yleislinja sekä taito- ja taidelinja.[3] Vuonna 2023 lukioon perustettiin skeittilinja[4]. Peruskoulussa toimii peruslinjojen lisäksi matematiikka- ja kuvataidepainotteiset luokat.
Keväällä 2011 koulu osallistui Nelosella esitettävään Stage-televisiosarjaan, jossa etsittiin Suomen parasta koulumusikaalia. Oppilaitos putosi kilpailusta toisena.[5]
Historia
muokkaa| Vuosi | Yleislinja (Keskiarvo) |
Taito- ja taidelinja (Pisteraja, max 20) |
Skeittilinja | Aloitus- paikat |
|---|---|---|---|---|
| 2000–2001 |  7,27[6] |
7,27[6] |
||
| 2001–2002 |  7,30[6] |
14,60[6] |
||
| 2002–2003 |  7,00[6] |
11,90[6] |
||
| 2003–2004 | 7,10[6] |
13,40[6] |
||
| 2004–2005 | 7,00[6] |
14,90[6] |
||
| 2005–2006 | 7,20[6] |
13,10[6] |
||
| 2006–2007 | 7,19[6] |
12,90[6] |
||
| 2007–2008 | 7,18[6] |
11,00[6] |
||
| 2008–2009 | 7,33[6] |
15,00[6] |
||
| 2009–2010 | 7,08[6] |
10,83[6] |
||
| 2010–2011 | 7,25[6] |
11,58[6] |
||
| 2011–2012 | 7,17[6] |
10,17[6] |
||
| 2012–2013 | 7,25[6] |
9,17[6] |
98[7]
| |
| 2013–2014 | 7,25[6] |
14,00[6] |
100[7]
| |
| 2014–2015 | 7,25[6] |
9,17[6] |
90[8]
| |
| 2015–2016 | 7,23[6] |
14,00[6] |
||
| 2016–2017 | 7,25[6] |
13,69[6] |
||
| 2017–2018 | 7,25[6] |
10,17[6] |
||
| 2018–2019 | 7,33[6] |
14,08[6] |
||
| 2019–2020 | 7,54[6] |
15,42[6] |
||
| 2020–2021 | 7,92[6] |
14,67[6] |
||
| 2021–2022 | 7,69[6] |
14,67[6] |
||
| 2022–2023 | 7,38[6] |
9,00[6] |
||
| 2023–2024 | 7,50[6] |
9,54[6] |
7,17[6] |
Osuustoimintamies Hannes Gebhard ehdotti vuonna 1906 aikakauslehti Ajan ensimmäisessä numerossa perustettavaksi uudentyyppistä oppilaitosta, jossa yhdistyisivät yleissivistävä oppikoulu ja kehittyvän maanviljelyksen kaipaama ammatillinen koulutus. Seuraavana vuonna perustettiin Helsingin maanviljelyslyseo, jonka omisti yksityinen Maanviljelyslyseon osakeyhtiö. Se oli Suomen ensimmäinen erikoislukio sekä ensimmäinen yritys ammatillisen ja luokiokoulutuksen yhteensovittamiseksi. Maanviljelyslukioita perustettiin myöhemmin muutama myös muualle Suomeen.[9] Vuonna 1907 eduskunta hyväksyi Gebhardin johdolla tehdyn anomuksen, että koulusta valmistuvat oppilaat pääsisivät ilman pääsykoetta opiskelemaan Helsingin yliopiston maanviljelystaloudelliseen tiedekuntaan, Evon metsänhoito-opistoon ja Teknillisen korkeakoulun maanmittarilinjalle. Oppilaitos aloitti toimintansa 1. syyskuuta 1908.[10] Koulu oli poikkeavan opetussuunnitelmansa vuoksi syksyyn 1917 saakka Maanviljelyshallituksen eikä Kouluhallituksen alaisuudessa. Se toimi alusta alkaen Kruununhaassa osoitteessa Kirkkokatu 5, ensin vanhassa puutalossa ja vuodesta 1912 uudessa koulurakennuksessa.[9]
Helsingin yhteislyseo perustettiin vuonna 1924 erilliseksi maanviljelyslyseoon valmistavaksi keskikouluksi.[11] Suunnitelman toteutti koulun johtaja Aarne Pälsi, joka alkuun myös omisti yhteislyseon, mutta se siirtyi jo vuonna 1925 maanviljelyslyseon osakeyhtiölle. Kahdella koululla oli pääosin sama rehtori ja niiden uusi yhteinen koulurakennus valmistui Kamppiin Lapinlahdenkadulle vuonna 1927.[12][9] Maanviljelyslyseon maanviljelypainotus korvattiin jo vuonna 1923 annetulla luvalla asteittain yleisellä luonnontieteellis-taloudellisella painotuksella. Vuonna 1935 koulun nimeksi tuli Lapinpuiston yhteislyseo.[9] Molemmat koulut siirtyivät tammikuussa 1971 uuteen rakennukseen Kontulaan osoitteeseen Rintinpolku 2.[13] Lopulta koulut yhdistettiin vuonna 1974, jolloin nimeksi jäi Helsingin yhteislyseo.[9] Koulu pysyi yksityisenä myös vuoden 1977 jälkeen, kun pääkaupunkiseudulla siirryttiin peruskoulujärjestelmään.
Rehtorit
muokkaaHelsingin Maanviljelyslyseo/Lapinpuiston yhteislyseomuokkaa
|
Helsingin yhteislyseomuokkaa
|
Lähteet
muokkaa- ↑ Perusopetuksen oppilaitokset (Valitse opetuksen järjestäjäksi Maanviljelyslyseon osakeyhtiö.) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 10.8.2023.
- ↑ Lukiokoulutuksen oppilaitokset (Valitse koulutuksen järjestäjäksi Maanviljelyslyseon Osakeyhtiö.) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 10.8.2023.
- ↑ Lukio Helsingin yhteislyseo. Viitattu 10.8.2023.
- ↑ Skeittilinja Helsingin yhteislyseo. Viitattu 10.8.2023.
- ↑ HYL Stagen toinen putoaja Nelonen. 11.5.2011. Arkistoitu 16.5.2011. Viitattu 26.5.2011.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat (Vuosien 2000–2022 tiedot on laskentataulukosta. Vuoden 2023 tiedot on Vipunen-palvelusta.) Helsingin kaupunki. Viitattu 10.8.2023.
- ↑ a b Helsingin lukioiden yhteishaun tulokset 2012-2014 (PDF) (Sivu 4) Vantaan kaupunki. Arkistoitu 9.11.2014. Viitattu 26.10.2014.
- ↑ Helsingissä jäi täyttämättä satoja opiskelupaikkoja – katso pääkaupunkiseudun keskiarvot Helsingin Sanomat. 12.6.2014. Arkistoitu 18.6.2014. Viitattu 26.10.2014.
- ↑ a b c d e Helsingin maanviljelyslyseo 1908-1935; Lapinpuiston yhteislyseo (Helsinki) 1935-1974 Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli.
- ↑ Anomus Suuriruhtinaalle maanviljelyslyseon perustamisesta (Arkistoitu – Internet Archive). Helsingin yhteislyseo. Viitattu 6.3.2012.
- ↑ Maanviljelyslyseo saa sisarkoulun - Helsingin yhteislyseo perustetaan (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin yhteislyseo. Viitattu 6.3.2012.
- ↑ Helsingin yhteislyseo 1924- Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli.
- ↑ Koulu muuttaa Kontulaan (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin yhteislyseo. Viitattu 6.3.2012.