Helikopteriraha
Helikopteriraha on pääasiassa rahapoliittinen toimenpide, jossa elvytetään jakamalla uutta keskuspankin luomaa rahaa suoraan kansalaisille. Helikopterirahaa ei rahoiteta ottamalla valtionvelkaa eikä veroilla[1]. Helikopterirahassa on kuitenkin myös välttämätön finanssipoliittinen osa, kun päätetään tapa jolla helikopteriraha jaetaan valtion kautta kansalaisille. Käytännössä helikopteriraha tarkoittaa tulonsiirtoa kotitaloussektorille.lähde?
Ilmaus tulee Milton Friedmanin käyttämästä vertauskuvasta, jossa helikopteri lentää ja sieltä tiputetaan seteleitä kansalaisten poimittaviksi. Friedman käytti vertauskuvaa demonstroidakseen rahan neutraaliutta. Olosuhde jossa helikopterirahaan saatetaan turvautua on elvytystä kaipaava tilanne, jossa ohjauskorko on nollassa ja on samanaikaisesti taantuma. Toisaalta, vuonna 2002 Ben Bernanke on sanonut että helikopterirahaa voidaan aina käyttää välttämään deflaatio. Siten helikopterirahaa voidaan käyttää myös pyrkimyksessä kohti keskuspankin noin kahden prosentin inflaatiotavoitetta.lähde?
Todisteiden valossa kotitaloudet säästävät tai käyttävät kotitalouksien velkojen takaisinmaksuun suuren osan kansalaisille jaetusta helikopterirahasta.lähde?
Historia
muokkaaEnsimmäisenä helikopterirahaa on ehdottanut brittiläinen insinööri Clifford Hugh Douglas vuonna 1924 esittelemällä teorian “sosiaalisesta luotosta” (engl. social credit), jonka pääosa oli kuukausittain jaettava “kansallinen osinko” (engl. national dividend) joka syntyy rahan luonnista ja jonka taso vaihtelee kansallisen tuotannon mukaan.[2] ”Social credit” oli Douglasin perustama distributiivinen filosofia ja yhteiskunnallinen liikehdintä, jonka tavoitteena oli jakaa taloudellista ja poliittista vaikutusvaltaa yksilöille. Douglasin mukaan systeemit tehdään ihmistä varten eikä ihmistä systeemiä varten, ja systeemit tehdään palvelemaan ihmistä, ja että systeemien korkeimpana asiana on itsensä kehittäminen, oli systeemi sitten uskonnollinen, poliittinen tai taloudellinen.[3] Douglas sanoi että ”social crediterit” haluavat rakentaa uuden sivilisaation joka pohjautuu yksilön taloudelliselle perusturvalle.[4] Vuonna 2002 Ben Bernanke on sanonut että helikopterirahaa voidaan aina käyttää välttämään deflaatio. Tästä huomiosta Bernanke sai liikanimen ”helicopter Ben”.
Anatole Kaletsky on kirjoittanut helikopterirahasta Reutersin blogissa vuonna 2012.[5][6]
Toimintaperiaate
muokkaaYksi setelirahoituksen heikkouksista on siinä, että yritykset ja kotitaloudet eivät halua (tai pysty) ottamaan enempää lainaa, kun talouden olosuhteet ovat huonot tai toimijat ovat jo ylivelkaantuneita.[2] Helikopterirahan avulla kyetään ratkaisemaan ongelma, kuinka kiertoon voidaan saada enemmän rahaa kun perinteiset lainanantoon perustuvat kanavat eivät vedä.lähde?
Saatuaan helikopterirahan itselleen, kansalainen saa kuluttaa rahasumman mihin tahansa tai säästää sen. Se osuus jaetusta helikopterirahasta joka päätyy kulutukseen, muodostaa kulutuskysyntää. Helikopterirahan päätyvät säästämään ne joilla rahasumma ei mene kulutukseen. Eräässä kyselyssä 26 prosenttia eurooppalaisista kuluttajista kuluttaisi 200 euron summan ja 52 prosenttia säästäisi summan. Korkein kuluttamiseen ohjautuva osuus oli kyselyssä Italiassa, 38 prosenttia kuluttaisi summan, ja matalin Romaniassa, jossa 12 prosenttia kuluttaisi summan. Koska niin suuri osa kuluttajista jättää kulumatta rahasumman, suurempi elvyttävä vaikutus saatetaan saada aikaiseksi jos valtio käyttää rahasumman hankkeiden rahoittamiseen.[7] Toisaalta, helikopterirahasta saadaan suurin hyöty irti kohdistamalla se niille joiden marginaalikulutusalttius on kaikkein korkein. Näitä ryhmiä ovat köyhät, työttömät, pienituloiset ja eläkeläiset. Eräs vaihtoehto on myös asettaa helikopterirahalle viimeinen voimassaolopäivä, jolloin sitä ei pysty säästämään, sen arvon kun nollautuu.[8].
Helikopteriraha ei tarkoita samaa asiaa kuin perustulo[2]. Helikopteriraha voidaan toteuttaa myös perustulon muodossa siirtämällä rahaa kansalaisen pankkitilille, veronalennuksena[9] tai lakisääteisenä palkankorotuksena[10]. Bernanke on keskittynyt helikopterirahan toteuttamiseen määräaikaisen veronalennuksen muodossa[9]. Veronalennuksen muodossa poliitikoiden täytyy päättää mitä veroa tai veroja alennetaan ja kuinka paljon. Veronalennuksen seurauksena sitten on, että kansalaisen käteen jää enemmän rahaa palkasta tai sosiaalietuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että verot siirretään keskuspankin uudella rahalla maksettaviksi. Eräässä käytännön tilanteessa on pohdittu asuntorakentamisen kiihdyttämiseksi etua ensiasunnon ostajalle tai uuden talon ALV-vapautta[11].
Vuonna 2016 Milton Friedmanin pysyvän tulotason hypoteesi (engl. permanent income hypothesis) on osoitettu vääräksi. Idean kumoaminen on merkitykseltään tärkeä, koska Friedman kykeni sen avulla argumentoimaan keynesiläistä finanssipoliittista elvytystä vastaan. Friedmanin hypoteesin perusteella valtion tekemällä elvytyksellä ei olisi toivottuja vaikutuksia. Hypoteesi esimerkiksi tarkoitti, että valtion kansalaiselle antamalla sekillä ei olisi vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen eikä sillä siten olisi taloutta elvyttävää vaikutusta. Hypoteesiin uskottiin taloustieteessä vuosikymmeniä. Tutkimuksen tekivät Harvardin yliopiston Peter Ganong ja Pascal Noel.[12][13]
Helikopteriraha ei kasvata valtionvelkaa. Siten se sopii myös maille jotka ovat jo velkaantuneita. Helikopterirahan negatiivisena puolena on, että kansalaiset saattaisivat käyttää saamansa rahasumman velkojen takaisinmaksuun, millä on päinvastainen vaikutus kuin mitä tavoitellaan. Koska osa helikopterirahasta menee velkojen takaisinmaksuun, joka itsessään aiheuttaa deflaatiota, tämä täytyy kompensoida laskemalle liikkeelle enemmän helikopterirahaa. Negatiivisia puolia ovat myös työnteon ja säästämisen kannusteiden heikentymiset sekä luottamuksen valuuttaa kohtaan heikentyminen.[10] Riskinä on että valuutta alkaa menettää arvoaan eli valuuttakurssi laskee[14].
Claudia R. Sahm, Matthew D. Shapiro ja Joel Slemrod ovat tutkineet vastauksena vuoden 2008 finanssikriisiin tehtyjen kotitalouksien veronalennusten (Economic Stimulus Act of 2008) vaikutuksia. Johtopäätöksenä viidennes kotitalouksista vastasi että veronalennukset pääasiassa kasvatti kulutusta ja yli puolet vastasi että veronalennukset johtaa velkojen takaisinmaksuun.[15]
Toteuttaminen
muokkaaVuonna 2015 Euroopan keskuspankin Mario Draghi on ollut avoin harkitsemaan helikopterirahaa.[16] Taloustieteilijät Mark Blyth ja Eric Lonergan ovat argumentoineet että helikopteriraha on kaikkein vaikuttavin ratkaisu euroalueelle, varsinkin kun otetaan huomioon finanssipolitiikan rajoitteet. Heidän mukaansa Yhdysvalloissa toteuttujen verohelpotusten datan pohjalta on pääteltävissä että siirtämällä alle viisi prosenttia bruttokansantuotteesta keskuspankin toimesta kotitaloussektorille riittää elvyttämään talouden, ja tämä on murto-osa setelirahoituksen kustannuksesta.[17]. Taloustieteilijä John Muellbauerin mukaan helikopteriraha voitaisiin toteuttaa laillisesti äänestäjärekisterin avulla.[18]
Vuonna 2016 Ben Bernanke on käsitellyt Yhdysvaltain keskuspankin Fedin keinovalikoimaa ja hahmotellut miten helikopteriraha voitaisiin toteuttaa käytännössä.[9]
Vuonna 2016 maailman suurimman hedge-rahaston Bridgewater Associatesin Ray Dalio on kannattanut, että seuraavassa yhdysvaltalaisessa elvytyksessä se kohdistettaisiin enemmän kuluttajille kuin sijoittajille tai säästäjille. Tätä Dalio perustelee sillä että keskuspankin kyky saada aikaan talouskasvua korkotason laskulla ja setelirahoituksella on pienentynyt.[19]
Vuonna 2016 sijoittaja Bill Gross esitti helikopterirahaa kannattavan mielipiteen.[1]
Perustulon rahoittamisessa
muokkaaHelikopterirahaa on ehdotettu myös perustulon toteuttamiseen. Rahoittamalla täysin tyhjästä 1000 Yhdysvaltain dollarin suuruinen kuukausittainen perustulo johtaisi bruttokansantuotteen kasvamiseen Yhdysvalloissa 12,56 prosentilla kahdeksan vuoden kuluessa.[20] Helikopterirahan käyttäminen rahapoliittisena elvytysvälineenä saattaa olla merkittävä perustulon sopivuudesta kertova kokeilu.[21]
Arvostelu
muokkaaVuonna 2016 Japanin keskuspankin antaman lausunnon mukaan helikopterirahan toteuttaminen on laitonta.[14]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Bill Gross On Helicopter Money And Universal Basic Income Credit Writedowns. 4.5.2016. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
- ↑ a b c Helicopter money and basic income: friends or foes? - Basic Income News 25.3.2017. BIEN — Basic Income Earth Network. Arkistoitu 7.4.2017. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
- ↑ Douglas, C.H.: Economic Democracy, s. 18. Epsom, Surrey, England: Bloomfield Books, 1974. ISBN 0-904656-06-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.11.2008). (englanniksi)
- ↑ Douglas, C.H. (1954). "Cover". The Douglas Quarterly Review. The Fig Tree, New Series. 1 (June). Belfast, Northern Ireland: K.R.P. Publications (published 1954–55). Cover.
- ↑ Kaletsky, Anatole: How about quantitative easing for the people? Reuters. 1.8.2012. Arkistoitu 28.5.2013. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Kaletsky, Anatole: Suddenly, quantitative easing for the people seems possible Reuters. 9.8.2012. Arkistoitu 18.2.2013. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Bright, Ian & Janssen, Senne: Helicopter money: Loved, not spent 13.1.2017. VOX, CEPR Policy Portal. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
- ↑ Buiter, Willem H.: The Simple Analytics of Helicopter Money: Why It Works — Always Economics E-Journal. 21.8.2014. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
- ↑ a b c Bernanke, Ben S.: What tools does the Fed have left? Part 3: Helicopter money Brookings. 11.4.2016. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Lynn, Matthew: Get ready to be showered by helicopter money The Telegraph. 22.2.2016. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
- ↑ Carey, Brian: Noonan’s helicopter money won’t make housing sector fly The Times. 16.10.2016. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
- ↑ Ganong, Peter & Noel, Pascal: How Does Unemployment Affect Consumer Spending? scholar.harvard.edu. 4.1.2016. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
- ↑ Smith, Noah: Friedman proven wrong regarding accepted permanent income hypothesis BusinessDay. 16.1.2017. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
- ↑ a b Graham, Patrick: 'Helicopter money' might weaken currencies more than QE as sky's the limit Reuters. 28.7.2016. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
- ↑ Sahm, Claudia R. & Shapiro, Matthew D. & Slemrod, Joel: Household Response to the 2008 Tax Rebates: Survey Evidence and Aggregate Implications. Washington, D.C.: Finance and Economics Discussion Series Divisions of Research & Statistics and Monetary Affairs Federal Reserve Board, 2009. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.4.2020). (englanniksi)
- ↑ Jourdan, Stanislas: Mario Draghi is open to considering helicopter money – Positive Money PositiveMoney. 6.10.2015. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
- ↑ Blyth, Mark & Lonergan, Eric: Print Less but Transfer More. Foreign Affairs, 11.8.2014. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
- ↑ Muellbauer, John: Combatting Eurozone deflation: QE for the people VOX, CEPR Policy Portal. 23.12.2014. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
- ↑ Ablan, Jennifer: Bridgewater's Dalio: 'Helicopter money' might help U.S. economy Reuters. 18.2.2016. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
- ↑ Morris, David Z.: Universal Basic Income Could Grow the U.S. Economy by 12.5% 3.9.2017. Fortune. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
- ↑ Jože, Mencinger: Universal Basic Income and Helicopter Money. Basic Income Studies, 18.9.2018, 12. vsk, nro 2, s. 1–8. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.11.2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Rooij, Maarten van & Haan, Jakob de: Will helicopter money be spent? New evidence De Nederlandsche Bank. 2016. Arkistoitu 25.9.2018. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- Gilbert, Mark: Helicopter Money Bloomberg. 30.8.2019. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
- Helicopter money definition IG. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
- Is the time ripe for helicopter money? Growth impact and financial stability risks of outright monetary transfers Structural Change and Economic Dynamics. Viitattu 17.1.2024. (englanniksi)