Adipiinihappo
Adipiinihappo on kaksiemäksinen karboksyylihappo eli dikarboksyylihappo, joka on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan kiinteää, hajutonta, väritöntä, kiteistä jauhetta. Sen kemiallinen kaava on C6H10O4[2] ja rakennekaava HOOC(CH2)4COOH.[3] Adipiinihaposta käytetään myös nimityksiä heksaanidihappo[4] ja epävirallisesti 1,4-butaanidikarboksyylihappo.[5]
Adipiinihappo | |
---|---|
![]() |
|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | 1,4-Butaanidikarboksyylihappo |
CAS-numero | 124-04-9 |
PubChem CID | 196 ja 22494954 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C6H10O4 |
Moolimassa | 146.14 g/mol[1] |
Ulkomuoto |
Hajutonta, väritöntä, kiteistä jauhetta |
Sulamispiste | 152 °C (425 K)[1] |
Kiehumispiste | 338 °C (611 K)[1] |
Tiheys | 1,36 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | veteen 1,4 g/100 ml (15 °C) |
Adipiinihapon moolimassa on 146,14 g/mol,[5][2] sulamispiste 152 °C,[4] kiehumispiste 337,5 °C, tiheys 1,36 g/cm3,[1] leimahduspiste 196 °C (c.c.), itsesyttymislämpötila 420 °C ja CAS-numero 124-04-9.[3][2] Adipiinihapon liukoisuus veteen (15 °C) on 1,4 g/100 ml. Yhdiste liukenee etanoliin ja asetoniin. Adipiinihappoa voidaan valmistaa sykloheksaanista kaksivaiheisella hapetuksella.
Adipiinihappoa käytetään muovien, tekokuitujen (etenkin nailon 66:n valmistukseen), pehmittimien ja hajusteiden valmistukseen. Ainetta käytetään elintarvikkeissa E-koodilla E355 happamuudensäätöaineena. Elintarvikkeissa adipiinihappo vahvistaa hapettumisenestoaineiden vaikutusta. Sitä saa käyttää vain joihinkin jälkiruokiin, kuten kakkujen täytteisiin, juomajauheisiin sekä koristeisiin. Adipiinihapon enimmäismäärärajoitus eli ADI-arvo on 5 mg/kg/vrk.[6]
Adipiinihappo on luonnossa esiintyvä orgaaninen happo ja sitä on muun muassa punajuurimehussa.[4] Adipiinihappoa valmistetaan myös kemiallisesti.[6]
Ympäristö- ja terveysvaikutukset
muokkaaAine hajoaa kuumentuessaan, jolloin muodostuu valeriaanahapon (C5H10O2 / CH3(CH2)3COOH) ja muiden aineiden myrkyllisiä ja syövyttäviä höyryjä.
Adipiinihappo ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä.[2] Adipiinihappo on myös aiheuttanut astmaa.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Adipiinihappo (pdf) Työsuojelu. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b c d e Käyttöturvallisuustiedote (pdf) Roth. 2.3.2024. Viitattu 18.5.2025.
- ↑ a b Adipic acid Merck. Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
- ↑ a b c Adipic acid American Chemical Society. 9.2.2015. Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
- ↑ a b Adipic Acid ChemSpider. Viitattu 18.5.2025. (englanniksi)
- ↑ a b E355 - Adipiinihappo Ruokavirasto. Viitattu 18.5.2025.
Aiheesta muualla
muokkaa- Adipiinihapon kansainvälinen kemikaalikortti
- Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, Sivu 427, Consalen Consulting, 2009 ISBN 978-952-92-5627-3
- Työsuojelu: Adipiinihappo (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
- PubChem: Adipic acid (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Adipic acid (englanniksi)
- Food Component Database (FooDB): Hexanedioic acid (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Adipic acid (englanniksi)
- Inchem: Adipic acid CAS N°: 124-04-9 (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf) (englanniksi)