Harsukääpä
Harsukääpä (Anomoporia kamtschatica) on koko Suomessa harvalukuisena tavattava kääpälaji. Se viihtyy kangasmetsissä ja elää männyllä, harvoin kuusella. Luontainen elinalusta on hiiltyneessä ja/tai pitkälle lahonneessa kelopuussa tai juurakoissa, mutta harsukääpää esiintyy myös rakennuksissa ja purkujätteillä.[1][2]
| Harsukääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumalliset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Amylocorticiales |
| Heimo: | Amylocorticiaceae |
| Suku: | Harsukäävät Anomoporia |
| Laji: | kamtschatica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anomoporia kamtschatica |
|
| Synonyymit | |
|
Anomoporia ambigua |
|
| Katso myös | |
Harsukäävän itiöemä on yksivuotinen ja resupinaattinen. Tuoreena se on pehmeä ja kuivana murenevan hauras ja helposti alustastaan irtoava. Itiöemän alla lahopuussa voi olla seitinohuita rihmastojänteitä. Reunus on varsinkin nuorella itiöemällä untuvaisen pehmeä, pillit voivat yltää reunaan asti. Väriltään harsukääpä on nuorena valkoinen, vanhemmiten väri kellastuu kermanvalkoiseksi. Pillit ovat huomattavan sokkeloisia ja hampaisia jo nuorella itiöemällä, pillejä on 2-3 millimetrillä ja vanhemmat pillit ovat tätä suurempia ja pitkulaisia. Kokonaispaksuus 1-3 mm.
Harsukääpää muistuttavia kääpälajeja on paljon ja määritys varmistuu usein vasta mikroskopoimalla. Vertaa ainakin: kurokat (Sistotrema), harsukat (Trechispora), verkkokerikääpä (Ceriporia reticulata) ja karikekääpä (Byssoporia mollicula). [2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 51-52. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.
Aiheesta muualla muokkaa