Karikekääpä
Karikekääpä (Byssoporia terrestris) on sekä talous- että luonnonmetsissä tavattava puukarikkeen loppulahottaja. Lapissa se on paikoin yleinen kuivilla kankailla vanhoilla hiiltyneillä männyn juurakoissa.[1][2]
| Karikekääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Russulales |
| Heimo: | Albatrellaceae |
| Suku: | Karikekäävät Byssoporia |
| Laji: | terrestris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Byssoporia terrestris |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Karikekäävän itiöemä on yksivuotinen ja resupinaattinen. Pienikokoinen ja pehmeältä tuntuva itiöemä venyy, jos sitä repii, ja irtoaa melko helposti kasvualustastaan. Karikekääpä on väriltään valkoinen, kermanvalkea tai harvoin kirkkaan keltainen, tosin värimuotoja on epäilty myös omiksi lajeikseen. Vuosia säilytetyt kääpänäytteet muuttuvat väriltään oranssinkeltaisiksi, mitä ei tapahdu muilla samannäköisillä käävillä, kuten harsukäävällä. Karikekäävän reunus on pumpulimainen, ja siitä kasvaa seittimäisiä rihmastojänteitä lahopuuhun. Säännöllisiä, kulmikkaita pillejä on 1-3 millimetrillä. Maltokerros on hyvin ohut, sekin seittimäinen ja pumpulimainen. Karikekäävän kokonaispaksuus on 1-3 mm.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 108. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.