Wikipedia

Harry Järv

suomenruotsalainen kirjailija, kääntäjä ja kirjastoneuvos

Harry Johannes Järv (27. maaliskuuta 1921 Mustasaari – 21. joulukuuta 2009 Tukholma) oli suomalainen (suomenruotsalainen) kirjailija, kääntäjä ja kirjastoneuvos, joka työskenteli pitkään Ruotsin kuninkaallisen kirjaston ylikirjastonhoitajana ja toimi myös sen virkaatekevänä johtajana.[1][2] Poliittisilta näkemyksiltään hän oli syndikalisti ja anarkisti.[3] Järv osallistui luutnanttina jatkosotaan ja julkaisi vuonna 2000 sotamuistelmansa, joihin osittain pohjautuen Åke Lindman ohjasi myöhemmin samannimisen elokuvan Etulinjan edessä.[4]

Harry Järv
Harry Järv jatkosodan aikana.
Harry Järv jatkosodan aikana.
Henkilötiedot
Syntynyt27. maaliskuuta 1921
Mustasaari
Kuollut21. joulukuuta 2009 (88 vuotta)
Tukholma
Ammatti ylikirjastonhoitaja, kirjailija, kääntäjä

Elämä muokkaa

Nuoruus ja sotavuodet muokkaa

Harry Järv kasvoi maanviljelijäperheessä Mustasaaren Karperön kylässä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vasa Svenska Lyceumista 1939 ja lähti merille vielä samana vuonna, kunnes Talvisodan puhjettua ilmottautui vapaaehtoisena asepalvelukseen.[3] Jatkosodassa Järv palveli suomenruotsalaisista kootussa Jalkaväkirykmentti 61:ssa ja johti yli kahta sataa vihollisen linjojen taakse tehtyä tiedustelupartiota.[5] Järv otti retkiltä myös valokuvia, joita julkaistiin hänen muistelmateoksessaan.[6] 4. syyskuuta 1943 Järv haavoittui vaikeasti astuttuaan tiedustelutehtävän aikana polkumiinaan. Järviä hoidettiin muun muassa St. Göranin sairaalassa Tukholmassa, eikä hän haavoittumisensa jälkeen ollut enää täysin palveluskelpoinen.[3] Wera von Essen tarjosi Järville ja eräille muille haavoittuneille toipumispaikan kartanossaan.[7] Järville myönnettiin ansioistaan kolme vapaudenristiä ja kaksi vapaudenmitalia.[4]

Järvin lähin esimies eversti Alpo Marttinen ja Aunuksen ryhmän komentaja kenraali Lennart Oesch ehdottivat hänelle 2. luokan Mannerheim-ristiä, jota myös puolustusministerinä toiminut kenraali Rudolf Walden puolsi. Ylipäällikkö C. G. E. Mannerheim ei kuitenkaan jostain syystä hyväksynyt anomusta.[8] Vuonna 1945 Järv auttoi asekätkentään osallistunutta Marttista pakenemaan Ruotsiin, vaikka on myöhemmin on kertonut, ettei pitänyt hänestä ihmisenä.[3] Järv oli myös itse punaisen Valpon etsimien pakolaisten joukossa.[9]

Ruotsissa muokkaa

Sodan jälkeen Järv sai stipendin Uppsalan yliopistoon, josta hän valmistui filosofian lisensiaatiksi vuonna 1954. Järville myönnettiin myönnettiin filosofian kunniatohtorin arvo vuonna 1973. Kirjallisuudentutkijana hänet tunnettiin erityisesti Franz Kafkan asiantuntijana. Hän julkaisi uransa aikana yli 50 teosta, kuten useita antiikkia ja poliittista historiaa käsitteleviä esseekokoelmia. Järv toimi myös suomenruotsalaisen Horisont- sekä ruotsalaisten Radix- ja Fenix-kulttuurilehtien päätoimittajana.[3]

Järv tunnetaan erityisesti työstään kirjastojen vaalijana ja niiden merkityksen korostajana. Hänen kirjalliseksi testamentikseen luonnehditussa teoksessa Mänsklighetens minne Järv on kuvasi kirjastoja ”ihmiskunnan ainoaksi luotettavaksi ja pysyväksi muistoksi”.[10]

Poliittiset näkemykset muokkaa

Ari Vakkilaisen vuonna 1997 tekemässä haastattelussa Järv kertoi kiinnostuneensa anarkismista jo teini-ikäisenä luettuaan Pjotr Kropotkinin teoksia, kuten Taistelu leivästä. Merillä ollessaan hän otti vaikutteita Suomen Merimies-Unionin syndikalistisen johtajan Niilo Wällärin ajatuksista. Sodassa Järv kertoi toimineensa anarkistisen ideologian mukaisena johtajana. Hän ei noudattanut armeijan käytäntöjä, vaan oli ainoastaan muodollinen johtaja, joka ei milloinkaan komentanut ketään. Järv piti miehiään tasavertaisena ja päätökset toteutettiin demokraattisesti. Hän sai toimintatavoistaan moitteita ylemmiltä upseereilta ja Järviä luonnehdittiin arvioinneissa ”epäsotilaalliseksi”. Ruotsiin muutettuaan Järv liittyi vuonna 1952 ruotsalaiseen syndikalistiseen SAC-ammattijärjestöön ja toimi avustajana sen Arbetaren-lehdessä.[3]

Teokset muokkaa

  • Kritik av den nya kritiken. Arenas polemiska skriftserie 3. Helsingfors: Arena, 1953.
  • Järv, Harry (toim.): Klassisk horisont: Essäer från fem sekler. Malmö–Lund: Cavefors, 1960.
  • Die Kafka-Literatur: Eine Bibliographie. Malmö: Cavefors, 1961.
  • Varaktigare än koppar: Från Homeros till Kafka : författarporträtt. Malmö: Cavefors, 1962.
  • Vreden som brann hos peliden Achilleus. Horisonts småskrifter 1. Vasa: Svenska Österbottens literaturförening, 1962.
  • Järv, Harry (toim.): Betydande böcker från vår egen tid: 72 bokläsare presenterar var sin bok. Vasa: Horisont, 1966.
  • Järv, Harry (toim.): Strindbergsfejden: 465 debattinlägg och kommentarer 1. 29 april – 20 augusti 1910. Staffanstorp: Cavefors, 1968.
  • Järv, Harry (toim.): Strindbergsfejden: 465 debattinlägg och kommentarer 2. 20 augusti 1910 – 28 augusti 1911. Staffanstorp: Cavefors, 1968.
  • Järv, Harry (toim.): Den seriöse konstnären: Essäer och andra texter från 800-talet till 1960-talet. Staffanstorp: Cavefors, 1969.
  • Järv, Harry (toim.): Klassisk horisont : essäer från fem sekler. Staffanstorp: Cavefors, 1970.
  • Läsarmekanismer : essäer och utblickar. Staffanstorp: Cavefors, 1971. ISBN 915-04017-1-8.
  • Frihet jämlikhet konstnärskap: Utblickar och författarporträtt. Staffanstorp: Cavefors, 1974. ISBN 915-04035-3-2.
  • Victor Svanberg: Tryckta skrifter 1918–1976. Bibliografi utgiven till 80-årsdagen den 24 maj 1976. Stockholm: Kungliga biblioteket, 1976. ISBN 917-00005-8-1.
  • Tycke och smak. Lund: Tegnérsamfundet, 1978.
  • Konst är kvalitet: Kulturpolitiska inlägg och utblickar. Lund: Cavefors, 1979. ISBN 915-84001-6-8.
  • Den ”goda tvåans” paradoxala hemlighet. Lund: Cavefors, 1981. ISBN 917-69200-6-2.
  • Enfald eller mångfald: Om tolerans och toleransgränser. Stockholm: Atlantis, 1982. ISBN 917-48626-4-2.
  • Järv, Harry (toim.): Den svenska boken 500 år. Stockholm: LiberFörlag, 1983. ISBN 913-89042-9-2.
  • Järv, Harry – Hägerstrand, Olof (toim.): Vinghästen: Horisont 1954–1983. Helsingfors: Schildt, 1984. ISBN 951-50031-8-0.
  • Trollkarl eller lärling? Om krafter och maktstrukturer i samhället. Stockholm: Atlantis, 1986. ISBN 917-48644-4-0.
  • Järv, Harry (toim.): Finland 1939–1945: Debatten i Vasabladet 1987–1988. Vasa: Vasa krigsveterandistrik, 1988. ISBN 952-90041-4-1.
  • Järv, Harry (toim.): Bibliotekarieyrket: Tradition och förändring. Stockholm: Carlsson & Statens kulturråd & Forskningsrådsnämnden, 1991. ISBN 917-79841-9-6.
  • Järv, Harry (toim.): Finland 1939–1945 2: Debatten i Vasabladet och andra tidningar 27/10 1982–1/6 1991. Vasa: Vasa krigsveterandistrikt, 1991. ISBN 952-90347-3-3.
  • Kunskapens träd: Om lagring och spridning av information. Vitterhetsakademiens skriftserie om Europa. Stockholm: Natur och kultur, 1991. ISBN 912-70289-5-X.
  • Aktualiteter i historiskt perspektiv. Vasa: Scriptum, 1995. ISBN 951-89025-1-8.
  • Prometheus' eld: Försvar mot maktmissbruk från mytisk tid till 1900-talet. Stockholm: Atlantis, 1998. ISBN 917-48626-5-0.
  • Permanent patrullverksamhet: En dagbok i bild från Svirfronten under ställningskriget 1942–1943. Vasa: Scriptum, 2000. ISBN 951-89028-0-1.
  • Åsikter och avsikter: Egna och andras. Vasa: Scriptum, 2002. ISBN 951-89029-6-8.
  • Etulinjan edessä : kuvapäiväkirja Syvärin rintamalta asemasodan ajalta 1942–1943. Suomentanut Eero Tamminen. Vasa: Scriptum, 2004. ISBN 952-54961-0-4.
  • Järv, Harry – Linder, Jan (toim.): Oavgjort i två krig: Finland – Sovjetunionen 1939–1944. Stockholm: Samfundet Sverige-Finland, 2006. ISBN 978-916-31927-3-9.
  • Carlquist, Erik – Järv, Harry (toim.): Mänsklighetens minne: En bibliotekshistorisk antologi. Helsingfors: Schildt, 2008. ISBN 978-951-50176-0-4.

Käännöksiä muokkaa

  • Russell, Bertrand: Uppfostran för livet. Kääntänyt Robert Thornell & Harry Järv. Stockholm: Natur och kultur, 1951.
  • Wells, H. G.: Den första färden till månen. Kääntänyt Harry Järv. Stockholm: Natur och kultur, 1954.
  • Lawrence, D. H.: Studier i klassisk amerikansk litteratur. Kääntänyt Harry Järv. Malmö: Cavefors, 1964.
  • Holan, Vladimir: Natt med Hamlet: Diktsvit. Kääntäneet Dagmar Chvojková-Pallasová ja Harry Järv. Staffanstorp: Cavefors, 1969.
  • Holan, Vladimir: Drömmen och andra dikter. Kääntäneet Dagmar Chvojková-Pallasová ja Harry Järv. Staffanstorp: Cavefors, 1970.
  • Kundera, Milan: Skämtet. Kääntäneet Dagmar Chvojková-Pallasová ja Harry Järv. Stockholm: Rabén & Sjögren, 1970.
  • Procházka, Jan: En vår, två vintrar. Kääntäneet Dagmar Chvojková-Pallasová ja Harry Järv. Staffanstorp: Cavefors, 1973. ISBN 915-04021-1-0.
  • Eisner, Pavel: Franz Kafka och Prag. Kääntänet Dagmar Chvojková-Pallasová ja Harry Järv. Stockholm: Askelin & Hägglund, 1983. ISBN 917-68402-9-8.
  • Broch, Hermann: Vergilii död. Kääntänyt Harry Järv. Stockholm: Atlantis, 1986. ISBN 91-748647-4-2.
  • Havel, Václav – Vladislav, Jan: Living in truth: Twenty-two essays published on the occasion of the award of the Erasmus Prize to Václav Havel. Kääntänyt Harry Järv. London: Faber, 1986. ISBN 057-11487-4-3.
  • Kafka, Franz: Brev till föräldrarna 1922–1924. Kääntänyt Harry Järv. Stockholm: Alba, 1990. ISBN 917-45818-9-9.

Palkinnot ja tunnustukset muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Laitinen, Kai: ”Järv, Harry (1921–2009)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 600–601. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ Harry Järv on kuollut 23.12.2009. Yle Uutiset. Viitattu 23.12.2009.
  3. ↑ a b c d e f Vakkilainen, Ari: Suomenruotsalainen sotasankari – ja anarkisti! Kapinatyöläinen, 1997, nro 1. Artikkelin verkkoversio.. Viitattu 9.7.2013.
  4. ↑ a b Sotaveteraani ja kirjailija Harry Järv on kuollut Ilta-Sanomat. 23.12.2009. Viitattu 5.2.2021.
  5. ↑ Ikäheimo, Jorma: Sotaelokuva "Etulinjan etulinjassa" on valmistunut Sisuradio. 13.2.2004. Sveriges Radio. Viitattu 5.2.2021.
  6. ↑ Framom främsta linjen Internet Movie Database. Viitattu 16.5.2007. (englanniksi)
  7. ↑ Claes-Henric Siven 2006:Salsta slott - finsk tillflyktsort under andra världskriget
  8. ↑ Kurvinen, Pekka: Mentorin merkintöjä 13 – Sotilas, aktivistinen humaani anarkisti 9.9.2018. Kylkirauta. Viitattu 5.2.2021.
  9. ↑ Uola, Mikko: Unelma kommunistisesta Suomesta 1944–1953, s. 261. Helsinki: Minerva, 2013. ISBN 978-952-49276-8-0.
  10. ↑ Forss, Stefan: Kirjastoneuvos Harry Järv (Maksullinen artikkeli.) 5.2.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.9.2011.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Asklöf, Louise: Humanismen som salt & styrka: Bilder & betraktelser tillägnade Harry Järv. Acta Bibliothecae regiae Stockholmiensis 45. Stockholm: Atlantis, 1987. ISBN 917-00011-6-2.
  • Olrog Hedvall, Yvonne: Harry Järv: Tryckta skrifter 1939–1980. Bibliografi utgiven till 60-årsdagen den 27 mars 1981. Acta Bibliothecae regiae Stockholmiensis 35. Stockholm: Kungliga biblioteket, 1981. ISBN 917-00008-3-2.

Aiheesta muualla muokkaa

  • Järv, Harry hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Harry_Järv&oldid=20786420”