Hararin kieli
Harari on Etiopian Hararin kaupungissa asuvien ja sieltä peräisin olevien hararien puhuma seemiläinen kieli[1].
Harari kuuluu etiopianseemiläisten kielten etelähaaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat itäiset guragekielet. Hararia on puhuttu 1500-luvulta lähtien Hararin kaupungissa, jota ympäröi oromonkielinen alue. Sen ovat omaksuneet myös läheisessä Koromin kylässä asuvat argobbanaiset. Uskonnoltaan hararit ovat muslimeja.[1]
Ennen vuotta 1974 Hararin vanhassa kaupungissa oli noin 30 000 asukasta. Sotilasjuntta Dergin tekemän vallankaappauksen jälkeen suuri osa väestöstä joutui muuttamaan muualle Etiopiaan tai ulkomaille. Vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan Etiopiassa oli 25 810 äidinkielistä hararin puhujaa, joista 13 438 asui Hararin alueella. Kaupungin lähikylineen käsittävän alueen väestöstä 57 prosenttia puhui äidinkielenään oromoa, 27,5 prosenttia amharaa ja 7 prosenttia hararia. Suurehkoja harariryhmiä on Addis Abebassa ja Dire Dawassa sekä ulkomailla Saudi-Arabiassa, Kanadassa, Australiassa, Sveitsissä, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Valtaosa harareista puhuu myös muita kieliä kuten amharaa, arabiaa, oromoa, somalia tai englantia.[1]
Hararin kielellä on vanha kirjallinen perinne. Arabialaisella kirjaimistolla laadituista teksteistä vanhimmat ovat peräisin 1400- tai 1500-luvuilta, vaikka säilyneet käsikirjoitukset ovat paljon nuorempia. Muinaishararinkielinen kirjallisuus käsittää lähinnä uskonnollista ja häärunoutta sekä satujen, legendojen, sananlaskujen ja arvoitusten kaltaista suullista perinnettä. Nykykieli lienee kehittynyt 1800-luvulla, ja vuosisadan lopulta lähtien sen kirjoittamiseen alettiin käyttää myös etiopialaista kirjaimistoa.[1]
Harari oli viime aikoihin saakka etupäässä yhteisön suullisen kanssakäymisen väline. Vuonna 1995 siitä tuli yksi Hararin alueen virallisista kielistä, jota käytetään kouluopetuksessa, hallinnossa, tiedotusvälineissä ja kirjallisuudessa. Nykyään sitä kirjoitetaan etupäässä mukautetulla etiopialaisella kirjaimistolla.[1]
Hararin fonologiassa, morfologiassa ja syntaksissa on voimakas kuušilainen substraatti. Sen rakenteeseen ovat vaikuttaneet myös arabia ja eteläiset etiopianseemiläiset kielet.[2] Sanastossa on näiden kielten lisäksi lainoja amharasta, italiasta, ranskasta ja nykyään varsinkin englannista[3].
Lähteet
muokkaa- Jazyki mira: Semitskije jazyki. Efiosemitskije jazyki. Moskva: Academia, 2013. ISBN 978-5-87444-366-5